1 Niin tuli kahdennentoista kuukauden, adar-kuun, kolmastoista päivä, se päivä, jolloin kuninkaan käsky piti toteuttaa. Mutta tuona päivänä, jona juutalaisten viholliset olivat toivoneet saavansa heidät valtaansa, kävikin juuri päinvastoin: juutalaiset saivat valtaansa vastustajansa. 2 Kaikissa kuningas Kserkseen maakuntien kaupungeissa, joissa juutalaisia asui, he kokoontuivat käydäkseen niiden kimppuun, jotka olivat suunnitelleet heidän tuhoamistaan. Eikä kukaan asettunut heitä vastaan, sillä kaikki muut pelkäsivät heitä, 3 ja kaikki maakuntien ruhtinaat, satraapit, maaherrat ja virkamiehet, joita kuninkaalla oli palveluksessaan, tukivat juutalaisia, koska pelkäsivät Mordokaita. 4 Mordokai oli näet korkeassa asemassa kuninkaan hovissa, ja kaikkiin maakuntiin oli levinnyt tieto, että hänen valtansa jatkuvasti kasvoi.
5 Näin juutalaiset surmasivat kaikki vihollisensa, tuhosivat vastustajansa perin juurin ja tekivät heille mitä halusivat. 6 Susan kaupungissa juutalaiset surmasivat viisisataa miestä 7 ja tappoivat myös Parsandatan, Dalfonin, Aspatan, 8 Poratan, Adaljan, Aridatan 9 sekä Parmastan, Arisain, Aridain ja Vaisatan, 10 kaikki juutalaisten vainoojan Hamanin, Hammedatan pojan, kymmenen poikaa. Mutta ryöstämään he eivät ryhtyneet.
11 Vielä samana päivänä, jona kuningas sai tietää Susan kaupungissa surmattujen määrän, 12 hän sanoi kuningatar Esterille: "Susan kaupungissa juutalaiset ovat tappaneet ja tuhonneet viisisataa miestä, myös Hamanin kymmenen poikaa. Mitä he lienevätkään tehneet kuninkaan muissa maakunnissa! Mitä haluat nyt? Saat kaiken mitä haluat! Mitä tahtoisit vielä pyytää? Joka pyyntö täytetään!" 13 Ester sanoi: "Jos suvaitset, kuningas, niin sallittakoon Susan juutalaisten toimia vielä huomenna samoin oikeuksin kuin tänään, ja ripustettakoon Hamanin kymmenen pojan ruumiit hirsipuuhun." 14 Kuningas määräsi, että oli tehtävä niin. Susassa julkaistiin sitä koskeva käsky, ja Hamanin kymmenen pojan ruumiit ripustettiin hirsipuuhun. 15 Susan juutalaiset kokoontuivat myös adar-kuun neljäntenätoista päivänä ja tappoivat Susassa kolmesataa miestä, mutta ryöstämään he eivät ryhtyneet.
16 Myös muualla kuninkaan maakunnissa juutalaiset kokoontuivat puolustamaan henkeään päästäkseen rauhaan vihollisiltaan. He surmasivat vastustajiaan seitsemänkymmentäviisituhatta, mutta ryöstämään he eivät ryhtyneet. 17 Tämä tapahtui adar-kuun kolmantenatoista päivänä, ja neljännentoista päivän he viettivät jo rauhassa ja juhlivat sitä pito- ja ilopäivänä. 18 Mutta Susan juutalaiset, jotka olivat kokoontuneet sekä kuun kolmantenatoista että neljäntenätoista päivänä, lepäsivät vasta viidentenätoista ja juhlivat sitä pito- ja ilopäivänä. 19 Tämän vuoksi maaseutukaupunkien juutalaiset viettävät adar-kuun neljättätoista päivää iloisena juhlapäivänä, järjestävät pitoja ja lähettävät toisilleen herkkuja lahjaksi.
23 Näin juutalaisten keskuudessa vakiintui tapa,
jota he jo olivat alkaneet noudattaa ja josta
Mordokai nyt heille kirjoitti.
24 Haman, Hammedatan
poika, Agagin jälkeläinen, juutalaisten vainooja,
oli näet punonut juonen juutalaisia vastaan
hävittääkseen heidät ja heittänyt puria eli arpaa
päivästä, jona voisi kukistaa ja tuhota heidät.
25 Mutta kuningas oli tästä kuultuaan lähettänyt
uuden kirjallisen käskyn, ja niin Hamanin katala
hanke juutalaisia vastaan kääntyi hänen omaksi
tuhokseen ja hänet ja hänen kymmenen poikaansa
ripustettiin hirsipuuhun.
26 Tästä syystä
juutalaiset alkoivat kutsua näitä päiviä nimellä
purim* arpaa tarkoittavan pur-sanan mukaan. Kirjeen
sisällön sekä kaiken näkemänsä ja kokemansa
perusteella
27 he antoivat määräyksen, joka
velvoitti heitä itseään, heidän jälkeläisiään ja
kaikkia heidän joukkoonsa liittyneitä viettämään
vuosittain näitä kahta päivää käskykirjeen ohjeiden
mukaisesti ja aina oikeaan aikaan.
28 Nämä kaksi
päivää tuli pitää mielessä sukupolvesta toiseen
kaikissa perhekunnissa, ja niitä tuli viettää
kaikissa maakunnissa ja kaupungeissa, niin että
purim-päivien vietto säilyisi muuttumattomana
juutalaisten keskuudessa ja pysyisi aina heidän
jälkeläistensäkin mielessä.
29 Kuningatar Ester, Abihailin tytär, kirjoitti kaikella arvovallallaan yhdessä juutalaisen Mordokain kanssa vielä uuden kirjeen vahvistaakseen yleiseksi käytännöksi sen, mitä aikaisemmassa kirjeessä oli sanottu purim-juhlasta. 30 Mordokai lähetti kirjeen Kserkseen valtakunnan sadankahdenkymmenenseitsemän maakunnan kaikille juutalaisille rauhan ja ystävyyden toivotuksin. 31 Siinä velvoitettiin juutalaiset viettämään näitä purim-päiviä juutalaisen Mordokain ja kuningatar Esterin säätämänä määräaikana ja niin kuin juutalaiset itsekin olivat säätäneet itselleen ja jälkeläisilleen. Lisäksi siinä oli määräyksiä juhlan aikana pidettävistä paastoista ja valittajaisista. 32 Näin purim-juhlan viettoa koskevat määräykset vahvistettiin Esterin käskyllä ja kirjoitettiin kirjaan.