1 Voi sinua, siipien sirinän maa,
sinä Nubian virtojen takainen maa!
2 Sinä lähetät edustajasi Egyptin virtaa pitkin, lähetät heidät ruokoveneillä vesien yli. -- Palatkaa, te nopsajalkaiset sanansaattajat! Palatkaa kookaskasvuisen ja kiiltäväihoisen kansanne luo, kansan, jota pelätään lähellä ja kaukana, oudosti ääntelevän, jalkojaan tömistävän kansan, jonka maata virrat huuhtovat mukaansa.
3 Maanpiirin asukkaat,
te kaikki, joilla on asuinsijanne maan päällä,
katsokaa, milloin vuorille nostetaan merkkiviiri,
kuunnelkaa, milloin torven ääni kajahtaa!
4 Sillä näin on Herra minulle sanonut:
-- Minä pysyn hiljaa ja katselen kaikkea
asumuksestani
kuin väreilevä kuumuus kirkkaalla taivaalla
tai kuin auer elonkorjuun helteessä.
5 Mutta jo ennen korjuuaikaa, kun kukat ovat
kukkineet
ja raakileet ovat näkyvillä, kypsymässä rypäleiksi,
köynnösten oksat katkaistaan vesurilla
ja rehevät versot revitään irti ja heitetään pois.
6 Ne jätetään lojumaan vuorten rinteille, petolintujen ruoaksi ja maan eläinten ravinnoksi. Kesän yli viipyvät niiden äärellä petolintujen parvet, ja kaikki maan eläimet elävät niiden äärellä yli talven.
7 Tulee aika, jolloin Herralle Sebaotille lähettää lahjoja kookaskasvuinen ja kiiltäväihoinen kansa, kansa, jota pelätään lähellä ja kaukana, oudosti ääntelevä, jalkojaan tömistävä kansa, jonka maata virrat huuhtovat mukaansa. Ja tämän kansan lahjat tuodaan paikkaan, jonka pyhittää Herran Sebaotin nimi: Siionin vuorelle.