1. Moseksen Jumalan miehen rukous. Herra, sinä olet meidän turvamme,
suvusta sukuun.
2. Ennenkuin vuoret olivat, eli maa ja maailma luotiin, olet sinä Jumala ijankaikkisesta
ijankaikkiseen,
3. Sinä, joka annat ihmiset kuolla, ja sanot: tulkaat jälleen, te ihmisten lapset.
4. Sillä tuhat ajastaikaa ovat sinun edessäs niinkuin eilinen päivä, joka meni
ohitse, ja niinkuin vartio yöllä.
5. Sinä vuodatat heitä niinkuin kosken, ja he ovat niinkuin uni, niinkuin ruoho
aamulla, joka kohta lakastuu,
6. Joka aamulla kukoistaa ja nopiasti kuivuu, ja ehtoona leikataan ja kuivettuu.
7. Sen tekee sinun vihas, että me niin hukumme, ja sinun hirmuisuutes, että
me niin äkisti täältä temmataan.
8. Sillä meidän pahat tekomme sinä asetat etees, meidän tuntemattomat syntimme
valkeuteen sinun kasvois eteen.
9. Sentähden kuluvat kaikki meidän päivämme sinun vihastas: meidän vuotemme
loppuvat pikemmin kuin juttu.
10. Meidän elinaikamme on seitsemänkymmentä vuotta, taikka enintään kahdeksankymmentä
vuotta: ja kuin se paras on ollut, niin on se tuska ja työ ollut: sillä se leikataan
pois. niinkuin me lentäisimme pois.
11. Mutta kuka uskoo sinun niin raskaasti vihastuvan? ja kuka pelkää senkaltaista
hirmuisuuttas?
12. Opeta meitä ajattelemaan, että meidän pitää kuoleman, että me ymmärtäväisiksi
tulisimme.
13. Herra! käännä siis itses taas meidän puoleemme, ja ole palvelioilles armollinen.
14. Täytä meitä pian armoillas, niin me riemuitsemme ja iloitsemme kaikkena
meidän elinaikanamme.
15. Ilahuta nyt meitä jälleen, ettäs meitä niin kauvan vaivannut olet, että
me niin kauvan onnettomuutta kärsineet olemme.
16. Osoita palvelialles sinun tekos, ja kunnias heidän lapsillensa.
17. Ja, Herra meidän Jumalamme olkoon meille leppyinen, ja vahvistakoon meidän
kättemme teot meissä: jaa, meidän kättemme teot hän vahvistakoon!