Nämät ovat Nehemian Hakalian pojan teot. Tapahtui Kislevin kuulla,
kahdentenakymmenentenä vuonna, kuin minä olin Susanin linnassa,
2. Niin tuli Hanani, yksi veljistäni muutamain Juudan miesten kanssa; ja minä
kysyin heiltä Juudalaisista, jotka vankeudesta jääneet ja päässeet olivat, ja
Jerusalemin menoista.
3. Ja he sanoivat minulle: ne, jotka jäljelle jääneet ovat vankeudesta, ovat
siellä maassa suuressa onnettomuudessa ja häpiässä; Jerusalemin muurit ovat
jaotetut ja sen portit tulella poltetut.
4. Kuin minä senkaltaiset sanat kuulin, niin minä istuin ja murehdin muutamat
päivät, paastosin ja rukoilin taivaan Jumalan edessä,
5. Ja sanoin: Oi Herra, taivaan Jumala, suuri ja peljättävä Jumala, joka pidät
liiton ja laupiuden niille, jotka sinua rakastavat ja pitävät sinun käskys!
6. Anna korvas kuulla ja silmäs avoinna olla, kuulemaan palvelias rukousta,
kuin minä nyt rukoilen sinun edessäs yöt ja päivät palveliais Israelin lasten
edessä; ja minä tunnustan Israelin lasten synnit, jotka me olemme tehneet sinua
vastaan; ja minä ja minun isäni huone olemme syntiä tehneet.
7. Me olemme kovin turmelleet itsemme, ettemme ole pitäneet sinun käskyjäs,
säätyjäs ja oikeuttas, joitas olet palvelialles Mosekselle käskenyt.
8. Mutta muista kuitenkin sitä sanaa, jonka sinä käskit Mosekselle palvelialles
ja sanoit: koska te rikotte, niin minä hajoitan teidät kansain sekaan.
9. Mutta jos te palajatte minun tyköni, ja pidätte minun käskyni ja teette ne:
ja jos te ajetaan hamaan taivaan ääriin, niin minä sieltäkin teidät kokoon ja
vien siihen paikkaan, jonka minä olen valinnut nimeni asumasiaksi.
10. He ovat kuitenkin sinun palvelias ja sinun kansas, jotkas vapahdit suurella
voimallas ja väkevällä kädelläs.
11. O Herra! olkoon korvas avoinna palvelias rukoukseen ja sinun palveliais
rukouksiin, jotka pyytävät peljätä sinun nimeäs, ja anna palvelias tänäpänä
menestyä, ja anna heille armo tämän miehen edessä! Sillä minä olin kuninkaan
juomanlaskia.