1. Mutta ensimmäisenä päivänä viikossa tuli Maria Magdalena
varhain, kuin vielä pimiä oli, haudalle ja näki kiven otetuksi pois haudalta.
2. Niin hän juoksi ja tuli Simon Pietarin tykö ja sen opetuslapsen tykö, jota
Jesus rakasti, ja sanoi heille: he ovat Herran ottaneet pois haudasta, ja emme
tiedä, kuhunka he hänen panivat.
3. Niin Pietari meni ulos ja toinen opetuslapsi, ja tulivat haudalle.
4. Mutta he juoksivat kahden ynnä, ja toinen opetuslapsi juoksi edellä nopeammin
kuin Pietari, ja tuli ensin haudalle.
5. Ja kuin hän itsensä kumarsi, näki hän liinaiset pantuna, mutta ei hän kuitenkaan
mennyt sisälle.
6. Niin Simon Pietari tuli seuraten häntä, ja meni hautaan, ja näki kääriliinat
pantuna.
7. Ja hikiliinan, joka hänen päänsä päällä oli ollut, ei kääriliinan kanssa,
vaan erinänsä käärittynä yhteen paikkaan.
8. Niin meni myös toinen opetuslapsi sisälle, joka ensin haudalle tullut oli,
ja näki sen ja uskoi.
9. Sillä ei he vielä Raamattua ymmärtäneet, että hän oli nouseva kuolleista.
10. Niin ne opetuslapset menivät taas yhteen.
11. Mutta Maria seisoi ulkona haudan edessa ja itki. Ja kuin hän niin itki,
kumarsi hän itsensä hautaan.
12. Ja näki kaksi enkeliä valkeissa vaatteissa istuvan, yhden pään puolessa
ja toisen jalkain puolessa, siinä missä Jesuksen ruumis pantu oli.
13. Ne sanoivat hänelle: vaimo, mitäs itket? Hän sanoi heille: he ovat minun
Herrani ottaneet pois, ja en tiedä, kuhunka he hänen ovat panneet.
14. Ja kuin hän nämät sanonut oli, käänsi hän itsensä taapäin, ja näki Jesuksen
seisovan, eikä tietänyt, että se oli Jesus.
15. Sanoi Jesus hänelle: vaimo, mitäs itket? ketäs etsit? Mutta hän luuli sen
yrttitarhan haltiaksi, ja sanoi hänelle: Herra, jos sinä hänen kannoit pois,
niin sano minulle, kuhunkas hänen panit, ja minä tahdon hänen ottaa.
16. Jesus sanoi hänelle: Maria! niin hän käänsi itsensä ja sanoi hänelle: Rabboni,
se on: Mestari.
17. Jesus sanoi hänelle: älä minuun rupee; sillä en minä ole vielä mennyt ylös
minun Isäni tykö, vaan mene minun veljeini tykö ja sano heille: minä menen ylös
minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne
tykö.
18. Maria Magdalena tuli ja ilmoitti opetuslapsille, että hän oli nähnyt Herran,
ja että hän näitä hänelle sanoi.
19. Kuin siis sen sabbatin päivän ehtoo oli, ja ovet olivat suljetut, jossa
opetuslapset kokoontuneet olivat Juudalaisten pelvon tähden, tuli Jesus ja seisoi
heidän keskellänsä ja sanoi heille: rauha olkoon teille!
20. Ja kuin hän sen sanonut oli, osoitti hän heille kätensä ja kylkensä. Niin
opetuslapset ihastuivat, että he näkivät Herran.
21. Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti,
niin minä myös lähetän teidät.
22. Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille:
ottakaat Pyhä Henki:
23. Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille
te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.
24. Mutta Toomas, yksi kahdestatoistakymmenestä, joka kaksoiseksi kutsutaan,
ei ollut heidän kanssansa, kuin Jesus tuli.
25. Niin muut opetuslapset sanoivat hänelle: me näimme Herran. Mutta hän sanoi
heille: ellen minä näe hänen käsissänsä naulan reikää, ja pistä sormeani naulain
siaan, ja pistä kättäni hänen kylkeensä, en minä usko.
26. Ja kahdeksan päivän perästä olivat opetuslapset taas sisällä, ja Toomas
heidän kanssansa. Niin Jesus tuli, kuin ovet suljetut olivat, ja seisoi heidän
keskellänsä, ja sanoi: rauha olkoon teille!
27. Sitte sanoi hän Toomaalle: pistä sormes tänne, ja katso minun käsiäni, ja
ojenna tänne kätes, ja pistä minun kylkeeni, ja älä ole epäuskoinen, vaan uskovainen.
28. Toomas vastasi ja sanoi hänelle: minun Herrani ja minun Jumalani!
29. Jesus sanoi hänelle: ettäs näit minun, Toomas, niin sinä uskoit: autuaat
ovat ne, jotka ei näe, ja kuitenkin uskovat.
30. Niin teki myös Jesus monta muuta merkkiä opetuslastensa nähden, jotka ei
tässä kirjassa ole kirjoitetut.
31. Mutta nämät ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jesus on Kristus,
Jumalan Poika, ja että te saisitte elämän uskon kautta hänen nimeensä.