Konfigurointiesimerkki

Tcpsecure-ohjelmien konfigurointi ja automaattinen k�ynnistys saadaan aikaan seuraavilla toimenpiteill�:

/etc/services tiedostoon lis�t��n seuraavat rivit

#tcpsecure based services

tcpsecure 2345/tcp # tcpsecure programs default port

tcpsecured 2346/tcp # tcpsecured programs default port

s_leka 2350/tcp # tcpsecure to leka

vipunen 2351/tcp # tcpsecure to vipunen

Vastaava konfiguraatio tiedostossa /etc/inetd.conf voisi olla

# tcpsecure based services

s_leka \x11\x11stream tcp nowait daemon /alt/bin/tcpsecure tcpsecure -i -p s_leka leka.hut.fi

vipunen \x11stream tcp nowait daemon /alt/bintcpsecure tcpsecure -i -p vipunen vipunen.hut.fi

Palvelimen /etc/inetd.conf tiedostossa voisi olla seuraava rivi:

tcpsecured stream tcp nowait daemon /alt/bin/tcpsecured tcpsecured -i

Tcpsecuren yhteydess� voidaan k�ytt�� seuraavia tiedostoja:

p��synvalvonta

vierasavaimen tallennus

#<ipaddr> <hostname> <updatetime> <foreign publickey>

130.233.224.22 leka.hut.fi 19940306-22:34:38 2492F19F709A....

130.233.224.18 veivi.hut.fi 19940307-09:35:44 4663FB24C73F.....

T�ll�in yhteys esimerkiksi vipuseen saadaan antamalla asiakaskoneessa komento:

telnet localhost vipunen
Interpedia - maailmanlaajuinen
tietosanakirja

Paavo Ahonen, FUNET

Ajatus Internetinlaajuisesta konekielisest� tietosa-
nakirjasta ei ole uusi. Illinoisin yliopiston profes-
sori Michael Hart muistelee, ett� asiasta on
keskusteltu jo 1970-luvun alussa. Hart vet�� itse
projekti Gutenbergi�, jonka puitteissa Internetiin
on sy�tetty vapaasti k�ytett�v�ksi jo yli sata teosta,
p��asiassa vanhempaa kirjallisuutta.

Nykyinen Interpediaksi nimetty hanke k�ynnistyi
loppusyksyst�, kun Rick Gates postitti muutamiin
uutisryhmiin ehdotuksen uudesta tietosanakirjasta,
joka pantaisiin Internettiin kaikkien vapaasti k�ytett�-
v�ksi.

Heti alussa ehdotus her�tti kiivaan keskustelun siit�,
miten erotellaan korkeatasoiset artikkelit pelk�st�
huuhaa-materiaalista, jota liikkuu runsaasti Interne-
tiss�. T�m�n ongelman ratkaisemiseksi Erik Seielstad
ehdotti hyv�ksymissinetti� (Seals-of-Approval),
er��nlaista virallista lukijapalautetta. Mit� useampi
sinetti, sen luotettavampi artikkeli.

Jo alkuvaiheessa Interpedia-hankkeelle perustettiin
oma postituslista, interpedia@telerama.lm.com. Sii-
hen voi liitty� l�hett�m�ll� viestin osoitteeseen

interpedia-request@telerama.lm.com

Subject-kentt��n kirjoitetaan subscribe. Eroaminen
k�y vaihtamalla Subjectiksi unsubscribe.

Listaa pit�� yll� Douglas Luce, joka liittyi hankkeen
kannattajiin hyvin varhaisessa vaiheessa.

Listalle l�hetetyist� viesteist� kootaan p�ivitt�in
yhteenveto, josta pyrit��n karsimaan l�hinn� erehdyk-
sess� listalle l�hetettyj� eroamis- ja liittymispyynt�j�.

Sittemmin keskustelu on jakaantunut jo useammalle
alalistalle, joilla k�sitell��n tietosis�lt�j�, teknisi�
kysymyksi� ja tekstien editointiin liittyvi� seikkoja.
Lis�ksi on oma listansa, jolla voi ilmoittautua hank-
keeseen vapaaehtoiseksi.

Tammikuun lopussa p��ttyi ��nestys uutisryhm�n
comp.infosystems.interpedia perustamiseksi ja tulos
oli ylivoimaisesti ryhm�n perustamisen puolesta.

Aikaisemmin hankkeesta k�yty keskustelu on arkis-
toitu palvelimeen ftp.lm.com, josta se l�ytyy hakemis-
tosta /pub/interpedia. Palvelimeen saa yhteyden
anonymous ftp:ll�, gopherilla sek� WWW:ll�. Gopher
parametrit ovat:

Name: The Interpedia Project

Host: twinbrook.cis.uab.edu

Port: 70

Path: interped.70

Type: 1

WWW:t� k�ytett�ess� URL on

gopher://twinrock.cis.edu:70/1/interped.70

Tulevan Interpedian pohjamateriaaliksi on ollut
vahvasti ehdolla Encyclopedia Britannican 11. painos,
jonka tekij�noikeus ei en�� ole voimassa.

Keskustelua on aiheuttanut viime syksyn Comdex-
messuilla julkistettu tieto, jonka mukaan USA:n
patenttivirasto oli my�nt�nyt Compton Encyclopedi-
alle patentin multimediaohjelmiiin, joita k�ytet��n
tekstin, grafiikan, ��nen ja animaation tallennukseen
tai hakuun.

World Wide Web vinkkej�

T�ll� palstalla alamme julkaista luetteloa maail-
malta l�ytyvist� World Wide Web -dokumenteista, joi-
hin kannattaa tutustua ja halutessan lis�t� linkit niihin
omaan hot-listaansa tai oman palvelimen hakemistosi-
vulle. Erityisesti kotimaisia, mutta l�ht�pisteit� ja
muita ulkomaisia WWW vinkkej� l�ytyy my�s
FUNETin kehitteill� olevasta WWW-palvelimesta
URL: http://www.funet.fi/

Dokumentti: The Virtual Tourist

URL: http://wings.buffalo.edu/worl

Kuvaus: Maapallon kartta, josta voidaan zoomata
alueellisia karttoja. Kartoilla on eri maiden informaa-
tiopalvelimia.

Dokumentti: WWW server country maps

URL: http://www.tue/nl/map.html

Kuvaus: Koostesivu, jossa eri Euroopan maiden
logoista voi k�ynnist�� kunkin maan resurssikartan.

Dokumentti: Planet Earth

URL: http://white.nosc.mil/info.html

Kuvaus: Selke� koostesivu, jolle on koottu linkkej�
kansainv�lisiin www-palvelimiin sek� aiheryhmitt�in
j�rjestetty� tietoutta verkko-ohjelmista ja muistakin
janakohtaisista aiheista.

Dokumentti: EINET Galaxy

URL: http://www.einet.net/galaxy.html

Kuvaus: Einet galaxy on koostesivu, josta voi siir-
ty� eri verkkopalvelujen toimittajien web-servereihin.

Dokumentti: What's new With NCSA Mosaic

URL: http://www.ncsa.uiuc.edu/SDG/Software/
Mosaic/Docs/whats-new.html

Kuvaus: Kertoo viitteit� paljon muustakin kuin
Mosaic nimisest� WWW-k�ytt�liittym�st�. Se on
pikemmin l�hes p�ivitt�in p�ivittyv� WWW-uutuuslu-
ettelo.

D: The Globewide Network Academy

URL: http://sturgeon.mit.edu:8001/uu-gna/
index.html

Kuvaus: Monipuolinen resurssiopas

D: List of Virtual Libraries

URL: http://info.cern.ch/hypertext/DataSources/
bySubject/Virtual_libraries/Overview.html

Kuvaus: Aiheenmukainen resurssilista

Dokumentti: Global Network Navigator

URL: http://nearnet.gnn.com/GNNhome.html

Kuvaus: GNN on kustannusyhti� O'Reilly & Asso-
ciates Inc:n tietopalvelu, jossa on Internettiin liittyvi�
uutisia, luettelo muista tietol�hteist� sek� opetukseen
liittyv�� materiaalia.

Dokumentti: EMBnet at your service

URL: http://shamrock.csc.fi/brocure.html

Kuvaus: Robert Harperin yll�pit�m� aloitusva-
likko, joka sis�lt�� pointtereita ensisijaisesti biotietei-
siin liittyviin tietopalveluihin.

Dokumentti: Enterprise Integration Technologies

URL: http://www.eit.com

Kuvaus: Stanfordin yliopiston l�heisyydess� vai-
kuttava informaatiotekniikan tutkimus- ja tuotekehi-
tysyhti�, joka on keskeisesti mukana amerikkalaisten
kansallisessa tietotekniikan perusrakenteen kehitt�-
misohjelmassa. Etusivulta l�ytyy pointteri Internet
resources list (URL=http://www.eit.com/web/netser-
vices.html).

Dokumentti: Index to Multimedia Information
Sources

URL: http://cui_www.unige.ch/OSG/Multimedi-
aInfo

Kuvaus: Sis�lt�� multimediaan liittyv�� aineistoa
ja pointtereita.

Dokumentti: Acronym list

URL: http://curia.ucc.ie/info/net/acronyms/
acro.html

Kuvaus: Palvelin, jolta voi kysell� tietotekniikan ja
tietoliikennealan lyhenteit�. Xmosaicia k�ytett�ess�
haettava lyhenne s�ytet��n ikkunaan, joka aukeaa pai-
nikkeeella Search Index. Palvelimeen voi l�hett��
my�s omia ehdotuksiaan liitett�v�ksi tietokantaan.

Dokumentti: AT&T World-Wide Web

URL: http://www.research.att.com/

Kuvaus: AT&T:n etusivulla on pointterit yhti�n ftp-
ja wais-palvelimiin. Lis�ksi on tietoa mm.
MBONE:sta ja ATM:st�.

Dokumentti: Eindhoven University of Techno-
logy

URL: http://www.eeb.ele.tue.nl

Kuvaus: Kotisivulla on muun muassa elektronisen
musiikin yst�ville laaja kokoelma MIDI:in liittyv��
aineistoa.

FUNETin www on saamassa uuden kotisivun. Sii-
hen tulee viittaukset t�rkeimpiin FUNET-palveluihin
ja Suomen resurssikarttaan. Lis�ksi yll�pidet��n lis-
toja Suomen ja maailman www-palvelimista ja -palve-
luista.

Uutisia uutisista

Harri K. Salminen

Vastaatko joka kerta rn:n k�ynnist�ess�si kymmeni�
kertoja kielt�v�sti kysymyksiin jostain uusista ryh-
mist�, joista et ole kiinnostunut. Ei h�t��, ongelmaan
on jo olemassa muutamia ratkaisuja. Yksi tapa on olla
tilaamatta organisaatioon kaikki mahdolliset uutisryh-
m�hierarkiat ja ottaa vain halutut. Toinen on asentaa
parempia k�ytt�liittymi� kuten strn.

Haluatko todella kaiken?

FUNETin uutispalvelin on perinteisesti tarjonnut
kaikki avoimeen levitykseen annetut uutisryhm�t,
joita joko jokin j�senemme on halunnut tai jokin toi-
nen uutispalvelin meille tarjonnut. T�m�n seurauksena
syntyy meillekin paikallisiksi tai alueellisiksi tarkoi-
tettuja ryhmi�, joihin ei ehk� koskaan saavu yht��n
viesti�, mik� saattaa h�irit� uutisryhmi� valikoivia
k�ytt�ji�.

Levytilaa ja tietoliikennekapasiteettia n�m� haamu-
ryhm�t eiv�t kovin paljoa sy� verrattuna normaaleille
funet k�ytt�jille jatkossakin tulevaan perusvalikoi-
maan (taulukko 1). Maailmanlaajuiset ja kotimaiset
perusryhm�t viev�t esimerkiksi news.funet.fi:ss� noin
80% levytilasta ja niiden liikenne kasvaa jatkuvasti.

Useimmat tilaajat ottanevat my�s valikoiman suu-
rimpia alueellisia ryhmi� vaikkapa kieliharjoittelua
varten (taulukko 2), sill� niiden liikenne ei ole kovin
suuri. Poikkeuksena ehk� ovat relcom.commerce ryh-
m�t, joita suosittelisin l�hinn� id�nkaupasta kiinnostu-
neille ven�j�ntaitoisille.

Lis�ksi l�ytyy jakeluja jotka on tarkoitettu vain tie-
tyille erikoisryhmille kuten eurooppalaisille molekyy-
libiologeille tai lapsille, joita ei ehk� jokaisen
organisaation k�ytt�j�kunnassa ole ollenkaan.

Kaupallisesta puolesta kiinnostuneita varten on var-
sin pienen ja useimpien tilaukseen kuuluvaan biz-hie-
rarkian lis�ksi tilattavissa amerikkalainen maksullinen
clarinet-hierarkia. Siin� on mm. upi:n uutiss�hkeit� ja
erilaisia p�rssinoteerauksia, mutta my�s muita ammat-
timaisesti toimitettuja uutisia perusteellisesti luokitel-
tuna muutamaan sataan ryhm��n. Niist� voinee pyyt��
tarjousta esimerkiksi osoitteesta helpdesk@eunet.fi

Muutokset tilaukseen voi tehd� kunkin organisaa-
tion yhteydest� FUNETin newspalvelimiin
news.funet.fi ja news2.funet.fi vastaava uutisj�rjestel-
m�n yll�pit�j� osoitteeseen newsmanager@funet.fi.
Molemmissa k�ytet��n INN uutispalvelinta, joten
muutokset kannattaa mieluiten l�hett�� sen halua-
massa muodossa (Esimerkki 1). �lk�� sent��n liikaa
innostuko optimoimaan tilaustanne ellette ole varma
k�ytt�j�kuntanne mieltymyksist�. Meill� ei ole aina-
kaan viel� ohjelmistoa, joka hoitaisi tilausmuutokset
tai s�ilytysaikojen s��d�t automaattisesti ja optimaali-
sesti k�ytt�j�lt� jakeluportaaseen.

Ryhmien valinta-apua k�ytt�jille

Perinteinen tapa on ollut lukea esim.
comp.announce.newusers tai sfnet.aloittelijoille ryh-
miin kuukausittain l�hetett�vi� ryhmi� kuvaavia luet-
teloita ja sen perusteella vaikka editoida .newsrc
tiedostoa.

Parempi tapa uutisryhmien valikoimiseen on sopi-
vien ohjelmien k�ytt�minen. Esimerkiksi choosenews
on yksinkertainen ohjelma ryhmien valintaan p��-
hierarkioittain unix-ymp�rist�ss�. Muutamat uutisten-
lukuohjelmat kuten Microsoft Windows-ymp�ristss�
toimiva Trumpet uutistenlukija antavat mys mahdolli-
suuden valita ryhmi� p��tason mukaan.

Uusin ja yksi tehokkaimmista l�ytyy Unix-ymp�ris-
t�ss� toimivasta strn (Scoring Threaded Read News)
uutistenlukuohjelmasta, jossa on monien rn, nn ja trn
ohjelmien piirteiden lis�ksi konfiguroitava uutisryh-
mien valitsin lyhyiden kuvausten kera. Esimerkiksi
t�m�n artikkelin taulukkojen tiedot on poimittu sen
valikoista. Lis�ksi siin� on tehokkaita komentoja kes-
kusteluketjujen (threads) valintaan.

T�m�n lis�ksi strn:ss� artikkeleita voi valita kunkin
ryhm�n sis�ll� vaikka keskusteluketjujen (threads) tai
pisteytyksen (Scoring) avulla perinteisempien KILL
ym. toimintojen lis�ksi.

T�m� esimerkkikonfiguraatio ja viitteit� kaikenlai-
seen uutisiin liittyv��n l�ytyy mm. anonymous
FTP:ll� FTP.FUNET.FI:n /pub/networking/services/
news hakemiston alta.

Esimerkki 1

Tilataan vain sfnet, rec.arts ja relcom alkuiset ryh-
m�t lukuunottamatta relcom.commerce alkuisia:

sfnet*,rec.arts*,relcom*,!relcom.commerce*

Taulukko 1 Perusvalikoima

sfnet (Suomalaiset yleisryhm�t)

finet (Suomalaiset vaihtoehtoiset ryhm�t)

comp (computer-related)

news (USENET maintenance/discussion)

alt (alternative newsgroups)

misc (miscellaneous topics)

rec (recreational/hobby/arts)

sci (hard science)

soc (social and cultural issues)

talk (controversial/political topics)

bit (mostly BITNET & EARN LISTSERV lists
on many topics)

gnu (GNU project software and discussion)

info (mostly moderated mailing lists)

trial (Usenet groups in pilot use)

Taulukko 2 Alueellisia ryhmi�

nordunet NORdic University NETwork

eunet Eunet Europe Ltd.

swnet (Sverige - Sweden)

dk (Danmark - Denmark)

aus (Australia)

ch (Confederatio Helvetica - Switzerland)

de (Deutschland - Germany)

fj (Japan)

fr (France)

relcom (Russian-language groups)

uk (United Kingdom)

Taulukko 3 Erikoisryhmi�

bionet (biology related)

ieee (IEEE members forum)

k12 (Kindergarten--12th grade education)

vmsnet (VAX/VMS interests)

u3b (AT&T Unix-PC and U3B product users)

pubnet (Bulletinboard community)

CSC:n valvojat p�ivyst�v�t
my�s FUNETia

FUNET on sopinut CSC - Tieteellinen laskenta
Oy:n kanssa yhteisty�st� verkonvalvontapalvelu-
jen hoitamisessa. CSC:ll� on omien laitteistojen
valvontateht�viss� henkil�st�� kello 8.00 - 20.00
v�lisen� aikana.

FUNETiin liittyvist� tietoliikenneasioista (vikail-
moitukset, k�ytt�katkokset, tms.) voi t�n� aikana
kysell� FUNETin henkil�iden lis�ksi my�s CSC:n
valvojilta.

Valvomon puhelinnumero on 90-457 2821, NMT
949-465 293., FAX 90-457 2302

Valvojille voi my�s l�hett�� s�hk�postia osoit-
teella oper@csc.fi.

Milloin MIME-aikaan?

SMTP-yhteysk�yt�nt��n perustuvan Internet s�h-
k�postin kiusallisin ongelma on ollut 7-bitin tiedon-
siirtostandardi. Kun tietokoneet muuten ovat siirtyneet
k�ytt�m��n 8-bittist� tiedon esitystapaa, tuntuu k�ytt�-
jist� h�mment�v�lt�, ett� siirrett�ess� tietoa koneelta
toiselle joudutaan tyytym��n 7-bittiin.

N�kyvin k�yt�nn�n seuraus 7-bittisyydest� on, ettei
s�hk�postissa voi k�ytt�� kansallisia merkkej�. Erilai-
sia tapoja on kehitetty ongelman kiert�miseen. Perin-
teinen tapa on korvata �, � ja � merkeill� {, | ja } sek�
vastaavat isot kirjaimet �, � ja � merkeill� [, \ ja ].
T�st� on se hy�ty, ett� on olemassa n�ytt�fontteja ja
kirjasinfontteja, jotka tulostuvat ruudulle tai paperille
vastaavina skandimerkkein�.

Toinen hy�ty on se, ett� ko. merkkien ascii-koodit
sijoittuvat ascii-taulukossa siten, ett� aakkostus toimii
l�hes oikein. Kolmas hy�ty on, ett� luettaessa t�llainen
tiedosto jatkok�sitelt�v�ksi tekstink�sittelyohjelmaan,
ko. merkit on helppo korvata oikeilla skandimerkeill�.

Haittapuolelle on luettava se, ett� oikean n�ytt�- tai
tulostusfontin puuttuessa ko. merkit n�kyv�t aalto- ja
hakasulkuina. T�llainen teksti ei ole kovin helppolu-
kuista.

K�yt�nt� on standardoitu ja toimii vain Suomessa ja
Ruotsissa. Onneksi ulkomaille menev�t tekstit ovat
yleens� englanninkielisi�. Joskus tekstiss� tarvittaisiin
aalto- ja kaarisulkuja alkuper�isess� tarkoituksessa,
jolloin niit� ei voi k�ytt�� aiheuttamatta sekaannusta.

Toinen joskaan ei suositeltava tapa on korvata �-kir-
jain a:lla ja �-kirjain o:lla. Syntyv� teksti n�ytt��
enemm�n oikealta, mutta ei v�ltt�m�tt� ole sen luetta-
vampaa kuin aalto- ja hakasulkujen avulla tuotettu.
Suurin haitta on tekstin jatkok�sittely. Tekstink�sitte-
lyohjelmien hae ja korvaa -toiminnot eiv�t osaa ero-
tella, milloin o tarkoittaa �:t�, milloin taas ihan
oikeasti o:ta.

Tavallisin tapaus on, ett� k�ytt�j� ei tied� mit��n 7-
bittisyydest� tai 8-bittisyydest�, vaan kirjoittaa tieto-
koneellaan niit� merkkej�, mit� n�pp�imist�lt� tulee.
Jos kone ja ohjelmat on hyvin asennettu, h�n saa tuo-
tettua vain sellaisia merkkej�, joita k�yt�ss� oleva
ohjelma tukee. Niinp� SMTP-yhteensopivan s�hk�-
postiohjelman pit�isi vain piipata, jos painetaan n�p-
p�int�, josta normaalisti tulee 8-bittinen merkki, esim.
�.

Jotkut postiohjelmat suostuvat kuitenkin tuottamaan
8-bittisi� merkkj�, ja l�hett�m��n ne 7-bittiseen s�hk�-
postij�rjestelm��n. Silloin on mahdollista, ett� mat-
kalla sanoman jokaisesta merkist� pudotetaan pois
ylin bitti, jolloin merkki muuttuu toiseksi. Muutos riip-
puu siit�, millaista 8-bitin merkist�� on alunperin k�y-
tetty. Unix-ymp�rist�ss� yleisin 8-bittinen merkist�
lienee ISO Latin1 (ISO-8859-1), miss� � muuttuu
d:ksi ja � v:ksi.

Toinen Internet-s�hk�postin heikkous on, ettei pos-
tin mukana voi l�hett�� liitteit�. Mikroverkkojen kau-
pallisissa s�hk�postitoteutuksissa t�llainen on ollut
mahdollista jo kauan. N�in on voitu k�tev�sti siirt��
tekstink�sittelydokumentteja, kuvatiedostoja tai taulu-
koita ja samalla lyhyt saatekirje yhdell� ja samalla
ohjelmalla.

Jos vastaanottaja haluaa katsella liiteen� l�hetetty�
asiakirjaa, taulukkoa tms., h�nell� on oltava sen avaa-
miseen soveltuva ohjelma.

ESMTP siirt�� 8-bitti�

Internetiss� on hyv�ksytty SMTP:n laajennus
(ESMTP, RFC 1425 ja RFC1426), jonka mukaan ver-
kossa voidaan siirt�� my�s 8-bittist� tietoa, jos vas-
taanottaja ilmoittaa hyv�ksyv�ns� sen. Vastaanottajan
esmtp-kelpoisuus tarkistetaan l�hett�m�ll� HELO-
komennon sijaan EHLO-komento. Jos vastaanottaja
tukee smtp:n laajennuksia, se palauttaa koodin 250.
Kielteisess� tapauksessa palautetaan koodi 550.

L�hetett�v��n sanomaan sis�llytet��n osoite-kent�n
j�lkeen parametri BODY=8BITMIME. Se kertoo vas-
taanottajalle, ett� l�hetett�v� sanoma sis�lt�� MIME-
standardin mukaisia 8-bitin merkkej�.

MIME-standardi (MIME=Multi-purpose Internet
Mail Extensions), jota on aikaisemmin k�sitelty
FUNewsin numerossa 2/92, tekee mahdolliseksi sek�
kansallisten merkist�jen k�yt�n, ett� liitteiden l�hett�-
misen sanomien yhteydess�. MIME-sanoma muodos-
tuu osista, joiden edell� olevat otsikkorivit kuvaavat
kunkin osan ominaisuuksia.

MIME-ratkaisu ongelmiin

MIME standardi itsess��n hyv�ksyy sek� 7-bittisen
ett� 8-bittisen tiedonsiirron. Jos k�ytet��n 7-bitin siir-
toa ja l�hetett�v� sanoma sis�lt�� 8-bittist� tietoa, se
on koodattava. T�h�n on olemassa useita tapoja, joita
on selostettu em. Pekka Kyt�laakson artikkelissa.
Koodauksesta huolehtii k�ytt�j�n ohjelma.

Yleinen tapa merkkimuotoista teksti� l�hetett�ess�
on k�ytt�� Quoted-printable-koodausta, jossa ISO-
8859-1 eli ISO Latin1 skandimerkit korvataan seuraa-
vasti: � - =E4 , � - =F6, � - =E5, � - =C4, � - =D6 ja
� - =C5. (Yht�suuruusmerkki on osa koodia).

Seuraava esimerkkilause on kirjoitettu ensin ISO
Latin 1-merkist�ll� ja sitten Quoted-printable-koodat-
tuna. T�ss� on ��kk�si�. - T=E4ss=E4 on
=E4=E4kk=F6si=E4.

MIME-sanoman vastaanottajalla on oltava MIME-
yhteensopiva postinlukuohjelma, joka osaa n�ytt��
sanoman l�hett�j�n tarkoittamassa muodossa.
Monissa toteutuksissa k�ynnistet��n erillinen ohjelma
esimerkiksi metamail, joka osaa n�ytt�� kansallisia
merkist�j�, PostScript-tiedostoja, kuvatiedostoja,
videokuvaa ja purkaa ��nitiedoston.

MIME-standardi on siin� mieless� joustava, ett� tie-
totyyppej� ja koodaustapoja on riitt�v�sti kattamaan
t�m�nhetkiset tarpeet. Standardi on lis�ksi joustavasti
laajennettavissa uusilla tietotyypeill�.

T�ll� hetkell� on saatavilla riitt�v�sti sek� ilmaisia
ett� kaupallisia MIME -toteutuksia, jotta siirtyminen
uuteen standardiin olisi mahdollista. Seuravaavalla lis-
talla on Suomessa k�yt�ss� olevia postiohjelmia, joi-
den uusimpiin versioihin on saatavilla MIME-tuki.
Lista kuvaa tilannetta helmikuussa 1994:

u Unix-ymp�rist�, tekstipohjaiset ilmaisohjelmat
(Useimmat l�ytyv�t ftp.funet.fi:st� hakemistosta /pub/
unix/mail)
Pine.
Berkeley Mail
MH 6.8 ja mhn
Elm, (vain vastaanotto)
Gnu Emacs tools
Andrew Toolkit mail
Exmh (vain vastaanotto)
Mush
Unix-ymp�rist� kaupalliset:
Mailtool (Sunin graafinen k�ytt�liittym� Berkeley
mailiin)
Zmail (Toimitetaan Silicon Graphics Irix5:n mukana.

u Mikroverkot, kaupallisia toteutuksia:

Eudora (Macintosh ja MS Windows ymp�rist�t, pop3)
ECS mail (Macintosh ja MS Windows, imap)
SUPER-TCP
PC-MM
IBM multimedia mail

u Lis�ksi seuraaviin postij�rjestelmiin on saatavilla
MIME-yhteensopiva yhdysk�yt�v�:

iGate, WordPerfect Officen SMTP-gateway
Pegasusmail SMTP gateway
cc:Mail SMTP/MIME gateway
Microsoft Mail SMTP gateway
Mail*Hub
PMDF (VAX/VMS ymp�rist�)
PP (ISODE Consortiumin X.400/SMTP gateway)

Newssit ja MIME

7-bittisyys aiheuttaa Usenet News-uutisryhmien
siirrossa samanlaisia ongelmia kuin postinsiirrossa.
NNTP(Network News Transfer Protocol)-standardi on
7-bittinen, mutta Suomessa er�ill� paikkakunnilla
Newsseihin sy�tet��n 8-bittist� merkist��. Kun yhte-
n�inen standardi puuttuu, riippuu aivan vastaanottajan
asetuksista, millaisina h�n n�kee 8-bitin skandit, vai
n�keek� h�n niit� olenkaan.

Suunnitelmia MIME:standardin k�ytt��nottoon
my�s uutisv�lityksess� on olemassa. T�m� merkitsisi
8-bitin koodauksen hyv�ksymist� yleisemminkin.
Toistaiseksi ei ole MIME-yhteensopivia uutistenluku-
ohjelmia.

Salaamalla turvallisuutta Inter-
net tiedonsiirtoon

Jussi M�ki, TKK:n atk-keskus

Internetiss� on alkuvuonna paljastunut vakava
murtautumisyritys, jossa tunkeutujat ovat hankki-
neet k�ytt�j�tunnuksia ja salasanoja kuuntele-
malla verkkoliikennett�. T�llaisten tapausten
est�miseksi verkkoliikenne pit�isi salata. Teknilli-
sen korkeakoulun atk-keskuksen suunnittelija
Jussi M�ki esitt�� seuraavassa ehdotuksen verkko-
turvallisuuden parantamiseksi k�ytt�m�ll� liiken-
teen salaamista.

Menetelm� perustuu pieneen apuohjelmistopaket-
tiin (tcpsecure), jota voidaan k�ytt�� muuntamaan
kahden turvallisen tietokoneen v�lill� ep�luotettavassa
verkossa kulkeva liikenne salakieliseksi.

Salakielist� yhteytt� voidaan k�ytt�� esimerkiksi,
kun siirret��n arvokasta tai yksityist� tietoa kuten hen-
kil�kohtaisia salasanoja tai palkkatietoja. J�rjestely�
tarvitaan , jos on syyt� ep�ill� verkon luotettavuutta ja
on mahdollista, ett� ulkopuolinen tunkeilija voi kuun-
nella verkkoliikennett�. Kun liikenne salataan, tunkei-
lija ei voi muuntaa saamaansa tietoa hy�dylliseen
muotoon.

Tcpsecure-paketissa on kaksi unix tausta-ohjelmaa.
Palvelin-taustaa suoritetaan kohdekoneessa eli siin�,
jossa tavallisesti suoritetaan my�s k�ytett�v�� sovel-
lusohjelmaa. Asiakas-taustaa suoritetaan paikallisessa
koneessa eli siin�, johon k�ytt�j�ll� on p��teistunto.

Palvelin ja asiakas-ohjelmat kommunikoivat keske-
n��n tcp/ip-yhteydell�, miss� tietopaketit salataan
k�ytt�m�ll� vapaasti saatavilla olevaa DES CBC
salausalgoritmia. CBC:t� k�ytt�m�ll� sama avain tuot-
taa eri tietolohkoihin sovellettuna erilaisen salaustu-
loksen.

Salausavain voidaan valita seuraavilla tavoilla:

� Diffie-Hellman avainvaihtomenetelm� (publickey)
� Muunnettu D-H, miss� asiakkaan avain kerrotaan
palvelimelle etuk�teen muilla tavoin (savedkey)
� k�ytt�j� antaa avaimen istunnon alussa (userkey)
� avain luodaan automaattisesti (internal)

T�ss� Diffie-Hellmanin menetelm�ss� k�ytet��n
320 bitin mittaista alkulukua salaisen ja julkisen avai-
men kantalukuna.

Kumpikin yhteyden osapuoli muodostaa satunnai-
sesti oman salaisen avaimen Sa ja Sb. Sen j�lkeen las-
ketaan niist� julkiset avaimet Pa ja Pb. Julkisia
avaimia vaihdetaan siten, ett� A:lla on tiedossaan Sa,
Pa ja Pb ja B:ll� tiedossaan Sb, Pa ja Pb.

Yhteinen salainen avain Kab lasketaan toisen osa-
puolen P:n sek� oman S:n ja N:n avulla. Palvelin A luo
satunnaisen istuntoavaimen Ks:n ja l�hett�� sen salat-
tuna B:lle k�ytt�m�ll� Kab:sta muodostettua DES
avainta.

Kab lasketaan seuraavalla algoritmilla:
Pa = g ^ Sa mod N
Pb = g ^ Sb mod N
Kab = Pa ^ Sb mod N = Pb ^ Sa mod N, miss�
g on pieni alkuluku.
N on iso alkuluku
P on julkinen avain
S on salainen avain
Sa ja Sb ovat satunnaislukuja 1:n ja N-1:n v�lilt�.

Apuohjelmat

Eric Youngin DES salausohjelmisto on
ftp.funet.fi:ss� pub/unix/security/crypt/libdes.tar.92-
10-13.Z

Henrik Johanssonin bignum ohjelmisto
ftp.funet.fi:ss� pub/sci/math/multiplePrecision/
simple-bignum.tar.Z

Lis�tietoja:

Jussi M�ki

Internet: jmaki@hut.fi

Phone: 90-451 4317 TKK tai

Phone: 90-457 2080 CSC

Majordomo -postituspehtoori

Jukka A. Ukkonen, M.Sc. (tech.) Center for
Scientific Computing

Jokainen, joka joskus on yritt�nyt yll�pit�� useita
postituslistoja k�sin, tiet��, kuinka paljon ty�t� vaatii
jo muutamankin usein muuttuvan listan p�ivitt�minen
aina tarpeen mukaan. Erilaisten pyynt�jen ja kysymys-
ten virta on l�hes katkeamaton.

Kun pari vuotta sitten tulin CSC:n palvelukseen, oli
CSC:ll� pelk�st��n sis�iseen k�ytt��n reilut 10 posti-
tuslistaa. T�ll� hetkell� erilaisia listoja on jo noin 40 ja
niist� monet on tarkoitettu tavalla tai toisella CSC:n
asiakkaiden k�ytt��n.

Jo reilun 10 listan kanssa yll�pitovaivaa oli riitt�-
miin, koska ei ollut viikkoa, jolloin ei olisi ollut muu-
tettava jotakin listaa tai ainakin kerrottava jollekin,
ket� johonkin listalle kuului. V�hitellen alkoi esiinty�
my�s kysynt�� joidenkin tiettyjen aihepiirien puittei-
siin keskittyville listoille, jotka olisi tarkoitettu enim-
m�kseen CSC:n asiakkaille tai jopa kokonaan
ulkopuolisille henkil�ille suunnattuun tiedottamiseen
tai keskusteluihin.

Vanhalla tavalla ei siis kertakaikkiaan voinut jatkaa.
Jos uusilla listoilla olisi yh� enenev�ss� m��rin CSC:n
ulkopuolisia henkil�it�, tulisivat my�s muutokset n�i-
hin listoihin oleellisesti yleisemmiksi kuin CSC:n
sis�isill� postituslistoilla. Listojen yll�pidon rutiini-
teht�viin piti selv�sti keksi� jokin automaatti, mutta
sopivasta ohjelmistosta t�h�n tarkoitukseen ei ollut
tietoakaan.

Valoa tunnelin p��ss�...

Samoihin aikoihin kun olin alkanut ep�ill�, ett� pos-
tituslistoista voisi viel� ajan mittaan kehitty� todelli-
nen rasite iskin silm�ni luomukseen nimelt�
majordomo. Heti ensimm�isest� hetkest� alkaen kun
sain sen asennettua CSC:n verkkopalvelimeksi hankit-
tuun koneeseen se on toiminut vakaasti kuin k�kikello.
My�hemmin olen tehnyt siihen t�ysin minimaalisia
muutoksia. Majordomon varsinaisen toiminnallisuu-
den suhteen ei mit��n oleellisia muutostarpeita ole
ollut.

Nyt kun majordomo on ollut CSC:ll� k�yt�ss� jo
kuukausia hyv�ll� menestyksell�, uskallan luvata, ett�
jos CSC:n asiakkaat tai henkil�kunta tarvitsevat uutta
postituslistaa johonkin tiettyyn aiheeseen liittyv��
keskustelua tai tiedotusta varten, voi sellaisen luoda
aiheuttamatta kenellek��n merkitt�v�� ylim��r�ist�
yll�pitovaivaa. Vaatimuksena on vain, ett� joku
kyseist� listaa aktiivisesti k�ytt�vist� henkil�ist� ottaa
toimiakseen my�s listan valvojana, jolle majordomo
ohjaa ne yleens� harvinaiset listan yll�pitoon liittyv�t
toimet, jotka vaativat inhimillist� p��t�ksentekoa.

Itse listan luominen vaatii aikaa ehk� kymmenisen
minuuttia, mink� j�lkeen kaikki verkkomanagerit voi-
vat k�yt�nn�ss� unohtaa koko listan olemassaolon sii-
hen saakka kunnes lista ehk� aikanaan poistetaan.
Kaiken muun hoitaa p��osin majordomo ja tarvitta-
essa listan valvojaksi m��ritelty henkil�. Edes listan
valvojan ei kuitenkaan tarvitse tiet�� mit��n listan
todellisesta sijainnista, koska valvojakin ohjaa major-
domon toimintaa aivan tavallisen s�hk�postin kautta.

Mik� ihmeen Majordomo?

Majordomon is� ja luoja on Brent Chapman, joka
kuten useat muutkin oli huomannut, ettei UNIX-
ymp�rist��n ollut valmiiksi saatavilla mit��n ohjel-
mistoja, mill� postituslistojen yll�pitoa voisi automati-
soida. Ainoat aiemmin tarjolla olleet vaihtoehdot
olivat yksi l�hes t�ysin dokumentoimaton yritys siirt��
BITNETin LISTSERV-palvelu UNIX-ymp�rist��n ja
jokunen sekalainen yritelm� toteuttaa aivan uusi typis-
tetty listserv- tyyppinen palvelin.

Dokumentoimattoman ohjelman asennus ja k�ytt�
tuskin on kenenk��n mielest� vakavasti otettava vaih-
toehto. Kokonaan uudet nime� listserv kantavat ohjel-
mat taas olivat enimm�kseen FTP:t� muistuttavia,
tiedostojen siirtoon sopivia arkistopalvelimia. Joku
yst�v�llinen sielu onkin kutsunut j�lkimm�isen tyyp-
pisi� palveluita my�s nimell� mail-ftp tai ftp-mail.

My�s majordomo tuntee er��nlaisen arkistopalve-
lun. Majordomon maailmassa jokaiseen postituslis-
taan voi liitty� oma tiedostoarkistonsa. Sinne voidaan
ker�t� esimerkiksi kopiot kaikista listalle l�hetetyist�
viesteist�, jolloin k�ytyj� keskusteluita on j�lkeenp�in
helpompi tutkia uudelleen. T�llainen voisi toimia
vaikkapa jonkin ty�ryhm�n er��nlaisena automaatti-
sena p�yt�kirjana.

Toinen ilmeinen k�ytt�tarkoitus listakohtaisille
arkistoille on ns. FAQ- koosteet (FAQ = Frequently
Asked Questions), joihin voidaan koota vastauksia joi-
hinkin listalla usein esiin nouseviin kysymyksiin. Var-
sinkin uusilla vasta listalle liittyneill� henkil�ill� on
usein esitett�v�n� paljon kysymyksi�, jotka pitemp��n
listalla olleet ovat jo monet kerrat ehtineet puida l�pi.
T�ll�in on miellytt�v�� voida ohjata uudet tulokkaat
lukemaan FAQ-koostetta sen sijaan, ett� sama keskus-
telu alkaisi j�lleen kerran uudestaan.

Vaikka ajatus postituslista-automaatista on saavutta-
nut alkujaan mainetta juuri LISTSERViss�, uusi
ohjelma sai nimen majordomo, koska Chapman ei
halunnut kenenk��n olettavan sen toimivan kuten
LISTSERV tai muutenkaan sekoittavan sit� erilaisiin
listserv-yritelmiin.

Er�s hyvin oleellinen toiminnallinen ero majordo-
mon ja LISTSERVin v�lill� on se, ett� eri koneiden
majordomot eiv�t kommunikoi kesken��n vaihtaak-
seen tietoja toistensa tuntemista postituslistoista.

Sana majordomo on modernimpi muoto keskiajan
latinan termist� "major domus" (talon tai huoneen
herra). Nimityst� on k�ytetty henkil�st�, joka toimi
suuressa taloudessa er��nlaisena tilanhoitajan tai hovi-
mestarina. Hyv� suomalainen vastine voisi olla vaik-
kapa pehtoori. Germaaneilla majordomo oli hovin
taloutta ja hoviv�ke� valvova virkamies, frankeilla
kuninkaan seurueen johtaja. Etymologiansa vuoksi
nimi on eritt�in osuva ohjelmalle, joka avustajana hoi-
taa j�rjestelyit� jonkun henkil�n puolesta.

Mit� majordomo oikeastaan tekee?

Majordomon kannalta maailma jakautuu kolmeen
eri ihmistyyppiin. On aivan tavallisia k�ytt�ji�, jotka
voivat hy�dynt�� vain majordomon kaikille avoimia
peruspalveluita.

Toinen ryhm� ovat postituslistojen valvojat, joilla
on k�ytett�viss� kourallinen toimintoja, mihin tavalli-
nen k�ytt�j� ei p��se kiinni. N�iden "hallinnollisten"
lis�piirteiden avulla listojen valvojat voivat hoitaa
kaikki tavallisimmat inhimillist� toimintaa vaativat
teht�v�t.

Kolmas ihmistyyppi majordomon maailmassa on
sen yll�pit�j�, joka hoitaa p��asiassa vain uusien pos-
tituslistojen luonnin ja majordomon itsens� mahdolli-
sesti tarvitsemat konfiguraatiomuutokset.

Tavallisen k�ytt�j�n k�ytett�viss� olevat toiminnat
selityksineen.

subscribe <lista> [<osoite>]

Tilaa listan. Osoite on tarpeen vain, jos tilaat listan
jollekin muulle osoitteelle kuin mist� tilauksen l�het�t.

unsubscribe <lista> [<osoite>]

Peruuttaa listan tilauksen. Jos haluat peruutuksen
jollekin muulle osoitteelle kuin, mist� peruutuksen
l�het�t, tarvitaan my�s osoite.

get <lista> <tiedosto>

Hakee listan arkistosta yksitt�isen tiedoston ja l�het-
t�� sen paluupostissa.

index <lista>

Toimittaa luettelon listakohtaisessa arkistossa ole-
vista tiedostoista.

which [<osoite>]

Selvitt��, mille listoille etsim�si osoite kuuluu. Jos
osoiteosa puuttuu, etsit��n sit� osoitetta, mist� kysy-
myksen l�het�t.

who <lista>

Kertoo, mit� osoitteita kuuluu jollekin listalle.

info <lista>

L�hett�� paluupostissa kuvauksen halutun listan
k�ytt�tarkoituksesta.

lists

Kertoo, mit� postituslistoja t�m� majordomo-palve-
lin tuntee.

help

Toimittaa kuvauksen majordomon tuntemista
komennoista. Sis�lt� on sama kuin t�ss� esitetty.

end

Viimeinen komento, mink� majordomo lukee vies-
tist�. J�ljell� oleva viestin osa j�tet��n lukematta.
Usein hy�dyllinen kun postiohjelma automaattisesti
lis�� jonkin allekirjoituksen viestin loppuun ja siit�
seuraisi muuten majordomon l�hett�m� ilmoitus tun-
temattomasta komennosta.

Listojen valvojien k�yt�ss� olevat lis�toiminnat
selityksineen.

approve <tunnussana> (un)subscribe
<lista> [<osoite>]

T�ll� komennolla listan yll�pit�j� voi hyv�ksy� lis-
tan tilauksen ai peruutuksen, jota majordomo ei suostu
tekem��n itse. Useimmiten kyseess� on operaatio,
joka kohdistuisi eri osoitteeseen kuin se, mist� viesti
on l�hetetty. Majordomo ei siis anna kenenk��n tilata
tai perua listoja toisen puolesta ilman listan valvojan
lupaa.

Komento on tarpeellinen my�s, kun joku tilaa
omalle l�hetysosoitteelleen ns. suljettua listaa, mihin
liittyminen on kontrolloitua. Esimerkiksi CSC:n sis�i-
seen k�ytt��n tarkoitetut listat ovat suljettuja, eiv�tk�
ne ole automaattisesti ulkopuolisten tilattavissa.

passwd <lista> <vanha_tunnussana>
<uusi_tunnussana>

T�ll� komennolla listan valvoja voi vaihtaa listansa
tunnussanan.

newinfo <lista> <tunnussana>

T�m�n komennon avulla listan valvoja voi luoda
tekstin, joka l�hetet��n k�ytt�jille info-komennolla.
Sama teksti l�hetet��n automaattisesti jokaiselle
uudelle listaan liitetylle osoitteelle. Koko viestin lop-
puosa t�m�n komennon j�lkeen, my�s automaattiset
allekirjoitukset, talletetaan listan info-tiedostoon.

Info-tiedostoon talletettavan tekstin voi katkaista
laittamalla kirjaimet EOF yksin��n muuten t�ysin tyh-
j�lle riville, jolloin EOF:n j�lkeinen osa viestist� h�vi-
tet��n.

Majordomon ohjaus

Kaikkia majordomon toimia ohjataan tavallisen s�h-
k�postin v�lityksell�. Majordomolla on oma k�ytt�j�-
tunnus ja postiosoite niill� koneilla, joissa se on
hoitelemassa postituslistojen yll�pitoa. Halutessaan
tehd� jotakin jollekin postituslistalle k�ytt�j� l�hett��
viestin majordomolle osoitteelle, joka on muotoa
"majordomo@kone.jossain.muualla". Majordomolla
on oma suppea komentokielens�, mink� puitteissa se
yritt�� tulkita saamansa viestin. Jos se ei ymm�rr�
jotakin, se l�hett�� paluupostissa k�ytt�ohjeen tunte-
mistaan komennoista.

Majordomo ei lue viestin Subject-kentt�� kuten
er��t muut s�hk�postin kautta ohjattavat ty�kalut vaan
olettaa kaikkien toimintapyynt�jen olevan viestin run-
gossa. Subject-kent�n sis�lt� voi olla mit� hyv�ns�
vaikuttamatta majordomon toimintaan mill��n tavoin.
Joissakin tilanteissa t�m� k�yt�nt� suojaa k�ytt�j�� eri
postiohjelmien aiheuttamilta h�mment�vilt� tilan-
teilla, mutta ajoittain k�ytt�j�t selv�stikin odottavat
my�s Subject-kent��n kirjoitetun k�skyn olevan kel-
vollinen.

Aina kun jokin osoite lis�t��n postituslistalle, ko.
osoitteelle l�hetet��n s�hk�postina luettelo kaikista
majordomon vapaasti k�ytett�vist� komennoista seli-
tyksineen ja kuvaus sen postituslistan k�ytt�tarkoituk-
sesta, mihin osoite on lis�tty.

Jos esimerkiksi haluaisin itse liitty� listalle list-info,
joka sijaitsisi koneella pobox.csc.fi, voisin l�hett��
osoitteella majordomo@pobox.csc.fi viestin, mink�
runko olisi pelk�st��n seuraava rivi

subscribe list-info

Vastauksena voisin saada jotakin seuraavan kal-
taista.

Welcome to the list-info mailing
list!

If you ever want to remove yourself
from this mailing list, send the fol-
lowing command in email to "Major-
domo@csc.fi":

unsubscribe list-info Jukka Ukko-
nen <Jukka.Ukkonen@aphrodite.csc.fi>

Here's the general information for
the list you've subscribed to, in
case you don't already have it:

An informational mailing list only.
Primarily used for storing general
archives related to maintenance of
mailing lists at CSC. See "index
list-info" for more information about
contact persons and the procedure
used when creating a new mailing
list.

It is of no use subscribing to this
list since it is never used for any
postings and it has no real recipi-
ents.

Jos vain haluan luettelon niist� postituslistoista,
mit� majordomo hoitaa koneella pobox sek� tiedon,
mihin n�ist� listoista oma osoitteeni kuuluu, voisin
l�hett�� em. osoitteeseen viestin, joka koostuisi seu-
raavista riveist�.

lists

which

end

Viimeisen� oleva "end" takaisi sen, ett� majordomo
ei yritt�isi tulkita komentoina joidenkin postiohjel-
mien viestin loppuun automaattisesti generoimaa sig-
nature-osaa. Vastauksena edellisiin kyselyihini voisin
saada esim. seuraavan esimerkin mukaisen viestin.

>>>> lists Majordomo@csc.fi serves
the following lists:

frost-resist funet

fysiikka fystao

gcg graph

juntta keskus

ktuki mac

network physftp

phystmp sgi-online

stdgraph stuki

ultranet yht-henkilot

Use the `info <list>' command to get
more information about a specific
list.

>>>> which The string `Jukka.Ukko-
nen@aphrodite.csc.fi' appears in the
following entries in lists served by
Majordomo@csc.fi:

**** No matches found

Jos vain haluan katsoa, mist� aiheesta jollakin lists-
komennolla l�yt�m�ll�ni postituslistalla on kyse, voin
kysy� majordomolta jonkin listan kuvausta sek� lis-
taan mahdollisesti liittyvi� arkistotiedostoja seuraa-
vasti.

info mac

index mac

Kuinka p��st� alkuun...

Kaikkea mahdollista majordomoon liittyv�� tuskin
kannattaa yritt�� esitt�� yhden artikkelin puitteissa ja
parhaiten majordomoon tutustuukin kokeilemalla.
Kiinnostuneet voivat toki kokeilla CSC:n majordomoa
(majordomo@pobox.csc.fi), mutta monet CSC:n lis-
toista ovat kuitenkin suojattuja, jolloin listan ulkopuo-
liset eiv�t p��se komennolla who kysym��n listalla
olevia osoitteita tai komennolla which n�kem��n,
mill� listalla jokin osoite on. Majordomon asennus on
suhteellisen helppo teht�v�, jos UNIXin s�hk�posti on
vanhastaan tuttua asiaa. Niinp� suosittelenkin ensisi-
jaisesti ihan oman majordomon asennusta, vaikka tar-
koitus olisikin vain kokeilla sen k�ytt��. Se saattaa
yll�tt�en j��d� pysyv��n k�ytt��n kerta yritt�m�lt�.
Nykyinen majordomon versio on 1.62, ja se on saata-
villa anon-ftp:ll� koneelta ftp.GreatCircle.com.

Eih�n maailma toki valmiiksi yhdest� majordo-
mosta tule. Jossakin verkon sy�vereiss� lymyilee
vaikka mit� kummajaisia kuten uusi sendmail, uusi
nimipalvelu tai FAXin ja s�hk�postin yhdist�minen
yms. joskus my�hemmin ihmetelt�v�ksi. Virratkoon
viestit postituslistoillanne vuolaina siihen saakka.

Internet: ukkonen@csc.fi

Phone: +358-0-4573208

X.400: c=fi, admd=fumail, no prmd, org=csc,
pn=jukka.ukkonen

WWW:n selailu
onnistuu pc:ll�kin

Paavo Ahonen, FUNET

WorldWideWeb-hypermedian katseluun pc-mik-
roilla tarkoitetuista Cello ja Mosaic-ohjelmistoista on
julkaistu uusia versioita. Cello-ohjemiston voi hakea
tiedostopalvelimesta ftp.law.cornell.edu, hakemistosta
/pub/LII/Cello.

Cello on Windows 3.1 ymp�rist��n tarkoitettu asia-
kas-ohjelmisto, jolla voi hakea tietoa Internet-ver-
kossa. Haettava tieto voi olla useissa eri muodoissa.
Cello muistuttaa t�ss� suhteessa WorldWideWeb-
ymp�rist��n NCSA:ssa kehitetty� xmosaic-ohjelmis-
toa, josta on olemassa versiot unix-, windows sek�
Macintosh-ymp�rist�ihin.

Cellon avulla voi hakea tietoa muun muassa WWW,
Gopher, FTP, WAIS sek� CSO ja X.500 -palvelimista.
Cellon ja html-hypertekstin kuvauskielen avulla voi
rakentaa paikallisia tietoj�rjestelmi� l�hiverkkoon tai
vaikkapa yksitt�iseen koneeseen.

Cellon avulla on mahdollista k�ynnist�� dokumen-
tin tai kuvan katseluohjelma suoraan Windowsin File
Managerista valitsemalla kyseinen tiedosto.

Cello tarvitsee toimiakseen WINSOC-kirjastorutii-
nit. Ne saa TCP/IP-verkko-ohjelmiston mukana. Ftp-
palvelimesta ftp.funet.fi voi hakea Peter Tattamin kir-
joittaman Trumpet Winsoc -paketin, jos kaupallista
ohjelmistoa ei ole tullut hankittua.

HTML-dokumentteihin sis�llytetty grafiikka voi
olla .GIF, .XMB, .BMP ja .PCX kuvaformaatissa. Gra-
fiikan automaattin�ytt� voidaan kytke� pois valikosta
V�rikuvien muunnokset eiv�t onnistu viel� riitt�v�ll�
tarkkuudella.

Laitteistovaatimuksena on 386 SX tai sit� parempi
prosessori. Ohjelma on saatu toimimaan 2 Mb:n muis-
tissa, mutta suositus on v�hint��n nelj� megatavua.
N�yt�nohjaimen tulisi tukea 256-v�rin palettia.

Cello on optimoitu toimimaan erityisesti hitaahko-
jen SLIP ja PPP-yhteyksien l�pi.

Cello 1.0:n muita ominaisuuksia:

* Tiedostojen tallennus ja printtaus.

* Paikallisia tiedostoja voi muokata ulkoisen edito-
rin avulla. Celloon on itegroitu Windows-pohjainen
HTML-editori HTMLAssistant.

* V�limuistin hy�dynt�minen tiedostojen hakujen
yhteydess�F

* DDE ja OLE -tuki, joka mahdollistaa olioitten siir-
ron hiirell� vet�m�ll�. Celloa voidaan kutsua ja ohjata
muiden ohjelmien DDE makroilla. URL-argumentteja
voidaan sy�tt�� my�s komentorivilt�.

* Isojen tai kooltaan tuntemattomien tiedostojen
siirto voidaan katkaista, jolloin saadaan kuitenkin osa
tiedostosta katseltavaksi.

* Paikallisten tiedostojen tuen avulla voidaan pys-
tytt�� yhden koneen tai l�hiverkon laajuinen www-
palvelin.

* Ftp-palvelimien tuki kattaa my�s PC- ja IBM VM-
pohjaiset ftp-palvelimet.

* Mailto: -toiminnolla HTML-sivun voi l�hett��
s�hk�postina.

*T�ydellinen HTML+:n mukainen tuki ISO Latin1
merkkivalikoimalle, joka sallii mm. kansallisten
merkkien k�yt�n.

* K�ytt�j�n valittavissa olevat apuohjelmat ��nitie-
dostojen kuunteluun, grafiikan katseluun, editoriksi
sek� telnet- ja tn3270-yhteyksiin.

* Windows Help-yhteensopiva sis��nrakennettu
ohjeistus.

* Yksinkertain k�ytt�liittym�.

* Laaja valikoima ohjelmia imuroitujen ohjelmien
katseluun. Ne tukevat useimpia PC-tiedostomuotoja.

Tiedostopalvelimesta ftp.law.cornell.edu l�ytyv�t
mm. seuraavat katselu- ja kuunteluohjelmat:

lview31.zip Graphics viewer

wingif14.zip Graphics viewer

wham131.zip Sound player

wplny09b.zip Sound player

gswin.zip Windows PostScript viewer

Aloitustiedostossa CELLO.INI on mahdollisuus
m��ritell� bookmark- ja style-tiedostojen sijainti.
Niit� p��see muuttamaan Cellon valikosta.

Bookmark-ikkunassa on uusi painike, jonka avulla
koko bookmark-tiedoston sis�lt� voidaan tulostaa
html-tiedostoksi my�hemp�� editointia varten.

Cellon tekij� on Thomas R Bruce, Cornell Law
Schoolista

Mosaic for Windows p�ivittyy

NCSA:n Mosaic for Microsoft Windows -ohjel-
masta on saatavissa versio 2.0alpha1. Ohjelman voi
noutaa anonymous ftp:ll� palvelimesta ftp.funet.fi.
Tiedosto on hakemistossa /pub/networking/services/
www/pc/mosaic ja uusin versio on nimelt��n
wmos20a1.zip.

Mosaic on NCSA:n (National Center for Supercom-
puter Applications) kehitt�m� verkko-ohjelmisto,
jonka avulla on helppo hakea tietoa graafisen k�ytt�-
liittym�n avulla.

Cellon tapaan my�s Mosaic tukee t�rkeimpi� Inter-
net-verkon yhteysk�yt�nt�j�. Samoin sen k�ytt� edel-
lytt�� winsocket-apuohjelmia.

Sek� Cello ett� Mosaic for Windows ovat pc-k�ytt�-
jille portti jatkuvasti laajentuvaan ja monipuolistuvaan
www-maailmaan. Jos k�ytett�v�t verkkoyhteydet ja
laitteisto mahdollistavat niiden k�yt�n, on niiden
avulla helppo siirty� verkkopalveluissa aivan uudelle
tasolle.
FUNET selvitt�� ATM:n k�ytt��n-
ottoa

FUNET-johtoryhm� on asettanut ty�ryhm�n selvitt�m��n
siirtymist� ATM tekniikkaan FUNETin runkoverkossa. ATM
(Asyncronous Transfer Mode) on uusi kiinte��n pakettiko-
koon ja virtuaaliyhteyksiin perustuva tiedonsiirtotekniikka.

ATM-tekniikkaa pidet��n lupaavana vaihtoehtona seuraa-
van sukupolven verkkojen pohjaksi. Sen etuna on skaalatta-
vuus. Sama perusratkaisu toimii useilla eri nopeuksilla
k�ytett�viss� olevan siirtotien nopeudesta riippuen. Ensim-
m�iset toteutukset perustuvat 45 Mbit/s yhteyksiin, mutta
my�s 155 Mbit/s yhteyksi� ollaan ottamassa k�ytt��n. N�ill�
n�kymin ATM-verkon nopeus on nostettavissa gigatasolle.

ATM mahdollistaa liikenteen priorisoinnin siten, ett� aika-
kriittiset sovellukset, kuten videokuvan tai puheen siirto saa-
vat riitt�v�sti kaistaleveytt�.

FUNETin nykyinen runkoverkko perustuu FrameRelay -
tekniikkaan. Liitynt�nopeus kullakin korkeakoulupaikkakun-
nalla Telen FR-pohjaiseen Datanet-verkkoon ratkaistaan pai-
kallisten tarpeiden mukaisesti. Datanet takaa p��st� p��h�n
nopeuden, joka m��r�ytyy hitaamman liitynn�n nopeuden
perusteella. Liitynt�nopeudet vaihtelevat 128 kbit/s:sta 2
Mbit/s:iin.

P��kaupunkiseudulla korkeakouluja yhdist�� FDDI-ren-
gas, jonka teoreettinen siirtonopeus on 100 Mbit/s. Sen kor-
vaamista ATM-tekniikalla selvitt�� erillinen HelSciNET-
projekti.

Videokuvaa ty�asemien v�lill�

Paitsi nopeampien yhteyksien takia, FUNET on kiinnostu-
nut ATM-tekniikasta sen multimediaa tukevien piirteiden
vuoksi. T�ll� uskotaan olevan runsaasti k�yt�nn�n sovellus-
kohteita esimerkiksi et�opetuksessa, videoneuvotteluissa ja
l��ketieteellisess� konsultoinnissa verkon v�lityksell�.

FUNET on osallistunut vajaan vuoden ajan yhdess� Tam-
pereen teknillisen korkeakoulun ja Telen kanssa ATM-pilot-
hankkeeseen. Sen aikana on saatu arvokkaita kokemuksia
esimm�isen sukupolven laitteistojen ja ohjelmistojen kehitt�-
miseen.

ATM-tekniikan arvellaan tulevan laajamittaisessti
k�ytt��n t�m�n vuoden toiselle puoliskolla, kun val-
mistajat saavat markkinoille seuraavan sukupolven
laitteistoja.

Uusia j�seni�

FUNET-johtoryhm� hyv�ksyi kokouksessaan jou-
kon uusia j�seni�. Uutena FUNET-paikkakuntana
tulee mukaan Mikkeli, kun Mikkelin ammattikorkea-
koulu hyv�ksyttiin j�seneksi.

Muita uusia j�seni� ovat Jyv�skyl�n ammatillinen
opettajakorkeakoulu, Geofysiikan observatorio ja
Wider-instituutti. Valtiokonttori liittyy FUNETiin tie-
don tuottajana.

Uusi johtoryhm�

Tammikuun puoliv�liss� asetetun uuden johtoryh-
m�n puheenjohtajana jatkaa johtaja Lars Backstr�m
Helsingin yliopiston atk-keskuksesta. Muut j�senet
ovat CSC - Tieteellinen laskenta Oy:n toimitusjohtaja
Matti Ihamuotila, koulutusp��llikk� Hannu-Matti
J�rvinen Tampereen teknillisest� korkeakoulusta,
johtaja Stig-G�ran Lindqvist �bo Akademista, tieto-
hallintop��llikk� Alpo M�kinen Valtion teknillisest�
tutkimuskeskuksesta, erikoistutkija Kaisu Ranta
Oulun yliopistosta, rehtori Seppo Saarinen Etel�-
Karjalan ammattikorkeakoulusta, erikoistutkija Matti
Sihto Teknologian kehitt�miskeskuksesta sek� eri-
koistutkija Markku Suvanen opetusministeri�st�.

Johtoryhm�n teht�v�n� on k�sitell� FUNETin j�se-
nyys- ja k�ytt�politiikka-asiat, valvoa FUNETin anta-
mien palvelujen laatua ja m��r��, tehd� esityksi�
tietoliikennepalvelujen kehitt�miseksi sek� seurata
kansainv�lisen tietoliikenteen kehityst�.

Johtoryhm�n toimikausi p��ttyy vuoden 1995
lopussa.