Table of Contents * Previous Chapter * Next Chapter

FUNews 94/2: Nopeat tietoliikenneyhteydet kuvansiirrossa/multimediassa

Nopeat tietoliikenneyhteydet kuvansiirrossa/multimediassa

Outi Sipilä, HYKS

HYKSin ja TKK:n lääketieteellisen tekniikan laboratorion välillä on tarpeita erityisesti kuvan siirtoon sekä interaktiiviseen työasemien käyttöön verkon yli. Tarve kasvaa BioMAg-laboratorion aloittaessa toimintansa HYKSissä vuoden lopulla. Sekä HYKS että TKK tarvitsevat lisäksi CSC:n tarjoamia ohjelmistopalveluita ja FUNETin verkkopalveluita.

Kuvansiirtoon riittää hyvin pitkälle Ethernet-nopeus, koska kuvan siirto vaatii vain harvoin reaaliaikaisuutta. Jos halutaan käyttää verkon yli interaktiivisia ohjelmia, näytön päivityksen hitaus voi hankaloittaa työskentelyä. Näytön päivitystä eräässä kuvankäsittelyohjelmassa testattiin sekä Ethernetin että FDDI:n kautta TKK:n ja CSC:n välillä. FDDI:n nopeus oli tässä tapauksessa riittävä, Ethernet-nopeus ei.

Paras kuvien kompressointisuhde saadaan jpeg- ja mpeg (videokuva) -pakkauksella, mutta kuvista katoaa tällöin ihmissilmän huonosti havaitsemia ominaisuuksia. Jos kuvia käytetään kuvankäsittelysovellutuksissa, näitä pakkausmenetelmiä ei voida käyttää. Myös lääketieteellisten kuvien pakkaaminen näillä menetelmillä on arveluttavaa. Kaiken tiedon säästävistä peruspakkausmenetelmistä yleisimpiä on Unixin Compress. Gnu-projektin vastaavalla vapaasti käytettävällä (julkisohjelma) menetelmällä, Gzip, saadaan parempi pakkaussuhde kuin Compressilla ja purkuohjelma Gunzip osaa käsitellä Compressilla kompressoituja tiedostoja.

Multimediasovelluksista suosituimpia tällä hetkellä on WorldWideWeb (www), joka ei vaadi nopeaa verkkoa, koska tieto siirretään ensin verkon yli pakattuna sovellusohjelman käyttöön.

Videokuvan ja äänen siirtoon tarkoitettuja sekä ns. white board - ohjelmia on tarjolla sekä kaupallisena että julkisohjelmana (vapaasti käytettävänä). White board - ohjelmien käyttöä hankaloittaa niiden omat kuvaformaatit (kuten kuvankäsittelyohjelmien käyttöä yleensäkin).

CSC:llä on kokeiltu kahden Silicon Graphics Indy- työaseman välillä videokuvan siirtoa nv-ohjelmistoa käyttäen. Videokuvan siirto vähäliikenteisen Ethernetin kautta oli välttävää, 1-2 kuvaa sekunnissa. Äänensiirtoon on käytetty ivs- ja vat-ohjelmia ja white board-ohjelmana Collagea. Kuvaformaattina Collagessa on hdf. Ethernet-verkot saadaan nopeasti ruuhkautumaan kuvansiirtoa/multimediaa vaativien sovellusten käytössä.

Verkkotilanne

HYKSin mikroverkko on liitetty Helsingin yliopiston Meilahdessa olevaan reitittimeen. Reitittimen kautta voidaan ajaa myös IP-liikennettä, kunhan turvallisuuskysymykset saadaan ratkaistua. HYKSin sisäinen ATM-verkko otetaan käyttöön kesäkuun aikana. Se ei toistaiseksi ole yhteydessä mikroverkkoon. HYKSin perusratkaisu sairaalan ulkopuolelle suuntautuvasta liikennöinnistä tehdään todennäköisesti syksyn alussa, kun oma ATM-verkko on saatu kunnolla käyttöön. FUNETin ja HY:n ratkaisut täytyy tällöin ottaa huomioon, ja FUNETiin liittyminen tulee tarpeelliseksi.

TKK:n lääketieteellisen tekniikan laboratoriossa on IBM RS6000-työasemaan tilattu FDDI-kortti. Yhdessä laskentakeskuksen HP:n työasemassa on FDDI-kortti. CSC:llä samassa FDDI-renkaassa on kiinni Cypress (toinen CSC:n ja TKK:n yhteishankintakoneista).

Sähköpostin kehittäminen Timo Kuronen, GTK

Sähköposti on vakiintunein kaikista tietoliikennepalveluista. Silti sen käytössä on useita puutteita ja ongelmia. HelSciNetin tavoitteena on tietoliikenteen palvelujen mahdollisimman monipuolinen kehittäminen ja hyödyntäminen. Kiireellisimmäksi kaikista kehitystoimista on todettu sähköpostin pahimpien puutteiden korjaaminen.

Sähköpostin käyttöä pyritään lisäämään levittämällä helppokäyttöisiä ohjelmia henkilöille, jotka eivät ole sähköpostia ennen käyttäneet. Samalla lisätään opastusta ja tiedotusta. Sähköpostiosoitteiden muodostamisessa tuetaan siirtymistä yhtenäiseen käytäntöön (Etunimi.Sukunimi@laitos.fi) ja osoitteiden löytämistä helpotetaan yhtenäisten hakemistojen avulla.

Eniten työtä aiheuttaa siirtyminen sellaisen merkkivalikoiman käyttöön, joka mahdollistaa skandinaavisten aakkosten (\x8c äö\x81 ÄÖ) käytön samanaikaisesti laajan erikoismerkkien valikoiman (esim. []{}\|) käytön kanssa. Vanhastaan sähköpostissa on käytetty hyvin suppeaa merkkivalikoimaa ohjelmien amerikkalaisen alkuperän takia. Euroopassa tämä on aiheuttanut suuria ongelmia ja ärsyttänyt käyttäjiä.

Merkkivalikoimaa koskeva ongelma on nyttemmin täysin ratkaistavissa. Se edellyttää kuitenkin laajamittaista yhteistyötä. Ei voida menetellä niin, että yksittäiset käyttäjät tai laitokset siirtyvät laajempaan merkkivalikoimaan kukin oman tarpeensa ja aikataulunsa mukaan. Siirtymisen on toteuduttava laajalla rintamalla samanaikaisesti ja mahdollisimman lyhyen siirtymäajan kuluessa. Tällöin erilaisten merkkivalikoimien käyttämisestä aiheutuva ylimääräinen haitta pystytään minimoimaan.

HelSciNetin sähköpostityöryhmä on käynyt perusteellisen keskustelun merkkivalikoiman laajentamisesta ja tiedottanut asiasta mahdollisimman monille tahoille siirtymistä koskevan valmiuden ja halukkuuden selvittämiseksi. HelSciNetillä ei ole hallinnollisia keinoja käytettävissään työläiden hankkeiden läpiajamiseksi.

Siirtymishalukkuus osoittautui kuitenkin erittäin hyväksi ja ensimmäisenä teki päätöksen Helsingin yliopisto, joka päätti siirtyä uuteen käytäntöön jo 1.6.1994 alkaen. HelSciNet totesi tämän aikataulun varsin tiukaksi, mutta päätti suosittaa sitä kaikille osallistujatahoille. Aikataulusta on lisäksi tiedotettu kaikkien korkeakoulujen atk-keskuksille ja lisäksi FUNET:n jäsenille.

Siirtyminen laajemman merkkivalikoiman käyttöön toteutetaan käytännössä ryhtymällä tukemaan sähköpostin multimediapiirteitä. Kyse on Internetin MIME-standardista (Multipurpose Internet Mail Extensions).

MIME-standardi mahdollistaa erilaisten merkkivalikoimien käytön ohella liitteiden käsittelyn osana sähköpostia. Viestiin voi sisällyttää liitteitä, jotka voivat olla periaatteessa mikä tahansa tietokoneella käsiteltävissä olevia tiedostoja. Useimmiten liitteet ovat valmiiksi muotoiltuja tekstejä (Word, Frame tai WP), tulostustiedostoja (Postscript) ja rasterikuvia (GIF, TIFF). Jopa ääntä ja videoita voidaan lähettää ja vastaanottaa sähköpostin avulla.

Kuluva kesä ja varsinkin alkusyksy tulevat olemaan kiireistä aikaa sähköpostin kehittämisessä. Siirtymistoimenpiteet on käynnistetty lähes kaikissa HelSciNet-verkon laitoksissa. Työ vaatii paljon aikaa ja monien henkilöiden osallistumista. Ei nimittäin riitä, että atk-yksikköjen palvelukäytössä olevia koneita ja ohjelmia muutetaan, useissa tapauksissa tarvitaan koko mikrokannan läpikäynti ja ohjelmien uudelleenasentaminen tai vähintäänkin hienosäätö.

Table of Contents * Previous Chapter * Next Chapter