FUNET-klubi KOKOUSMUISTIO

14.6.2000

FUNET-KLUBIN VUOSIKOKOUS

Aika Keskiviikko 14.6.2000 klo 12:15 – 15:30

Paikka Auditorio, VTT:n päärakennus, Vuorimiehentie 5, Otaniemi

Puh.johtaja Lars Backström

Sihteeri Paavo Moilanen

Osallistujat Kokoukseen osallistui 52 henkilöä 39 organisaatiosta. Osallistujaluettelo on dokumentin lopussa.

1. Kokouksen avaus

Lars Backström työvaliokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa avasi kokouksen ja toivotti läsnä olevat tervetulleeksi Funet-klubin viidenteen vuosikokoukseen.

2. FUNET – tilannekatsaus

2.1. Vuoden 2001 FUNET-maksut (Markus Sadeniemi)

Laskutuskaava, joka on ollut käytössä pari vuotta säilyy ennallaan v.2001. Laskutuskaavan uusiminen oli työvaliokunnassa pohdittavana, mutta siellä päädyttiin lykkäämään uudistamista Funet 2001-käyttöönoton yhteyteen.

Laskutus perustuu asiakasorganisaation kokoon (henkilömäärään) ja ulkomaanliikenteen sisäänpäin tulevan liikenteen määrään, joka on mitattu ruuhka-aikana maalis/huhtikuussa ja loka/marraskuussa.

OPM tukee korkeakoulujen osuutta ja muut maksavat 70% kalliimman hinnaston mukaan. Ammattikorkeakoulujen asemasta on käyty keskusteluja OPM:n suuntaan ja ne tulevat verkkoliittymän suhteen samaan asemaan yliopistojen kanssa ja niiden keskitetty rahoitus lisääntyy. Virallisia päätöksiä asiasta ei kuitenkaan vielä ole.

Funetin jäsenmaksut ensi vuodelle päätetään lopullisesti syyskuussa. Maksut säilyvät keskimäärin ennallaan. Kokouskutsun liitteenä oleva maksutaulukko on laskettu olettaen, että laskutuskaava säilyy samana eikä hinnankorotuksia liikenteen lisääntymisestä huolimatta tarvita. On kuitenkin korostettava, että tähän liittyy paljon epävarmuustekijöitä: Funet 2001-verkon hinta, valuuttakurssit ja myös OPM:n maksuosuus.

FUNET, menot v.2001

•kotimaan verkko 9,0 Mmk

•kansainväliset yhteydet 20,0 Mmk

•muut 6,6 Mmk

•laitehankinnat 4,5 Mmk

•yhteensä 40,1 Mmk

•lisäksi eräitä kehityshankkeita (OPM/yo)

Kotimaan verkko-osuuteen tulee kasvua siitä, että osa ammattikorkeakoulujen nyt itse maksamista kuluista tulee jatkossa Funetin kautta.

NORDUnet-maksut alenevat vaikka kapasiteetti kaksinkertaistuu (ellei valuuttakursseista muuta aiheudu).

FUNET, rahoitus v.2001

•opetusministeriö

–yliopisto 11,3 Mmk (+hankerahoitus)

–amkk 10,1 Mmk

–yhteensä 21,4 Mmk

•jäsenorganisaatiot

–yliopistot 7,4 Mmk

–amkk 6,8 Mmk

–muut 4,5 Mmk

–yhteensä 18,7 Mmk

Lopullisesti OPM:n rahoituksesta päättää eduskunta budjetin yhteydessä. Suurin muutos edelliseen vuoteen verrattuna on ammattikorkeakoulujen osuuden lisääntyminen. FUNET-verkkoon liitettyjen ammattikorkeakoulujen lukumäärän odotetaan vielä kasvavan.

2.2. FUNET 2001 uusi runkoverkko (Klaus Lindberg)

FUNET 2001 –projektin aikataulusta

· henkilöpulan vuoksi ollaan jäljessä n. ½ vuotta

· tarjouskilpailu päättyy 22.6.2000

· sopimukset tehdään syys-lokakuussa

· verkkoyhteydet v. 2001 alusta

FUNET 2001:n suunnitteluperiaatteita

· FUNET-verkon rakenne ja laajuus pyritään pitämään hallittuna. CSC :n valvonta- ja ylläpitohenkilöstöä ei kasvateta (panostus ulkoistukseen)

· Verkon rakenne tukee ylläpidon organisointia.

· Verkkon valvonta ja ylläpito 7x24 h niiltä osin kuin se on mahdollista

· Varaudutaan 150 % liikenteen kasvuun vuosittain.

· Uuteen verkkoon siirtymisestä tulee asiakasorganisaatioille vähän muutoksia. Muutoksia pyritään toteuttamaan ennen uuden verkon käyttöönottoa.

· FUNET-runkoverkko tulee olemaan edelleen IP-pohjainen (IPX-, Appletalk, DECNET-, ATM-yhteyksiä jne ei reititetä). Runkoverkko ei ota kantaa sovelluksiin, joita sen yli ajetaan.

· Runkoverkon ja liitäntäverkkojen sisäinen reititysprotokolla on OSPF.

· Asiakasorganisaatioiden verkkojen reititys on staattista tai BGP-pohjaista.

· Asiakasyhteys Super PoPiin vain rajoitetuilla medioilla.

· Asiakkaiden liityntämediat pidetään ennallaan.

· Yksittäisten organisaatioiden yhteyksiä ei varmisteta (kahdenneta) kuin erikseen määritellyin ehdoin.

· Liitäntäverkot toteutetaan ensi vaiheessa nykyisillä laitteilla ja vanhan topologian mukaisilla yhteyksillä.

· Asiakasorganisaatiot eivät ole suoraan yhteydessä valvonta ja ylläpito-organisaatioon

· FUNET2001-hanke tähtää noin kolmivuotiseen ratkaisuun

Funet 2001-verkon kaavakuva:

Runko- ja liityntäverkot (kuvaan merkitty vain yo:t ja amk:t):

Verkon valvontahierarkia:

Muutoksia FUNET-verkon periaatteisiin 2001

· CSC ei osta korkeakouluihin (yo:t ja amk:t) tietoliikennelaitteita

· CSC maksaa kk:n yhteyden FUNET-verkkoon (yksi yhteys/korkeakoulu)

· Muut FUNETin asiakkaat vastaavat edelleen itse yhteyden hankkimisesta ja kustannuksista liityntäpisteeseen (yksi yhteys/organisaatio)

· Nykyiset organisaatioiden lisäliitynnät FUNETin PoP:eihin pyritään siirtämään muiden asiakasorganisaatioiden verkkoihin sitten, kun asiasta on sovittu paikallisten organisaatioiden kesken

· Uusi FUNET-verkko voi tuoda taloudellisten tai teknisten syiden takia siis muutoksia nykyisiin yhteyksiin.

IPv6

· Funet 2001-tarjouspyynnössä ei edellytetä IPv6:ta, mutta sitä voi tarjota optiona. Työhypoteesina on, että IPv6 ei tule vielä 3 vuoteen (tulevan verkon käyttöaikana) olemaan tuotantoverkon edellyttämällä luotettavuus- ja turvallisuustasolla

· IPv6 lupaa kaikkea hyvää mm. isompi osoiteavaruus, parempi osoitestruktuuri, tietoturva, autokonfiguraatio jne

· Milloin syntyy oikeita palveluja ja milloin tuotantoverkossa? Ei toteutune FUNET2001:n yhteydessä (esitetty optiona).

· Testi- ja tutkimushankkeet: Teollisuus tekee aktiivisesti töitä IPv6:n kanssa --> näkyy jo korkeakouluissakin

· Perustetaan tekninen ryhmä koordinoimaan

Otteita IETF:n dokumentista: 25.12.1999, IAB Internet Draft, The Case for IPv6, (draft-ietf-iab-case-for-ipv6-06.txt)

· ”IPv6 should be viewed as a new protocol that will provide a firmer base for the continued growth of today's internetworks”

· ”IPv6 is designed to improve upon IPv4's scalability, security, ease-of-configuration, and network management”

· IPv4 can be modified to perform some of these functions, but the expectation within the IAB is that the results are likely to be far less useful than what could be obtained by widespread deployment of IPv6.

· WORLD IPv6 Conference London - 22nd and 23rd June 2000

· IPv6 Summit in USA Washington DC, jointly with XIWT (Cross-Industry Working Team), 19-20 October 2000.

· Global IPv6 Summit in Spain Madrid, November 29-30, 2000.

· IPv6 Summit in Japan Osaka, 18-22 December 2000.

· ”Microsoft Announces IPv6 Technical Preview for Windows 2000 Upcoming Availability Gives Developers a Jumpstart on IPv6 Conversion, REDMOND, Wash. - March 15, 2000”

· Linuxista olemassa IPv6-kernel ja työkaluja

· Ciscon IOS:sta IPv6 beta

2.3. Kansainväliset yhteydet (Markus Sadeniemi)

NORDUnet tilanne on ennallaan (ks. kartta).

· Pohjoismaiden välillä 2*155 M

· Eurooppa

–TEN-155, 155 M yhteys (kaksi linjaa Tukholmasta)

–GÉANT

· suunnitteilla

· komissio aktiivinen

· 2,5 G, IP

· rinnalla ATM-verkko

•NORDUnetin yhteydet USA:han

–3*155 M New Yorkiin, josta 2*155 M kaupallisiin verkkoihin ja 1*155 M akateemisiin verkkoihin (Teleglobe)

•Abilene-liitäntä New Yorkissa (UCAID, Internet2)

•vBNS-verkko, 45 M yhteys Chicagoon (NSF)

–2*155 M GTS/Ebone:n IP-verkkoon Tukholmassa

USA:n yhteyksistä pyydetään vuoden kuluttua tarjous.

2.4. Euroopan tutkimusverkko (Markku Suvanen)

Kehityskulku

· COSINE-projekti - IXI (1990) 64 kbps

· EU - EuropaNet (1992) 2 Mbps

· TEN-34 Consortium - TEN-34 (1997)

· Quantum-projekti - TEN-155 (1998)

Nykytilanne - TEN-155

· sopimus kolmeksi vuodeksi -> 2001

· kaikkiaan 19 osallistujaa

· EU-rahoitus 20 Meuroa/18 kk

· kustannus n. 40 Meuroa/vuosi

· ytimen päivitys 622 Mbps v. 2000 lopulla

Uusia aloitteita ja hankkeita

· GÉANT-aloite (1999), tavoite 2,5 Gbps ->

· 5 FP/IST/RN1, EU-rahoitusta 80 Meuroa tutkimusverkkojen yhdistämiseen

· eEurope-aloite, nopeat Internet-yhteydet tutkijoille ja opiskelijoille

· Kohti eurooppalaista tutkimusaluetta, tutkimusverkkojen parempi hyödyntäminen

eEurope - Tietoyhteiskunta kaikille

· Tuodaan kansalaiset ja organisaatiot verkkoympäristöön ja digitaalikaudelle

· Luodaan Eurooppaan digitaalista osaamista tukemalla innovatiivista yrityskulttuuria

· Varmistetaan, että muutosprosessi on syrjimätön, lisää luottamusta ja vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta

Käytännössä eEurope on konkretisoitu seuraaviin 10 toimintakohtaan, joille on asetettu aikataulut ja tavoitteet:

1. Euroopan nuoriso digitaaliaikaan

2. Halvemmat Internet-yhteydet

3. Sähköisen kaupan edistäminen

4. Nopeita Internet-yhteyksiä tutkijoille ja opiskelijoille

5. Sähköisten yhteyksien tietoturva paremmaksi älykorttien avulla

6. Riskirahoitusta huipputeknologian pk-yrityksille

7. Vammaisten osallistumismahdollisuudet

8. Verkkovälitteinen terveydenhuolto

9. Älykkäät liikennejärjestelmät

10. Sähköinen asiointi viranomaisten kanssa

2.5. Muut Funet-tilannekatsausasiat (Markus Sadeniemi)

2.5.1. CSC-osakeyhtiöllä on uusi hallitus:

· Johtaja Arvo Jäppinen (puheenjohtaja), opetusministeriö

· Varajohtaja Kari-Pekka Estola, Nokia Research Center

· Pääjohtaja Erkki Jatila, Ilmatieteen laitos

· Hallintojohtaja Sinikka Mertano , Helsingin yliopisto

· Professori Taina Pihlajaniemi, Oulun yliopisto

· Vararehtori Antti Räisänen, Teknillinen korkeakoulu

· Tutkimusjohtaja Pekka Silvennoinen, VTT

Hallituksen sihteerinä toimii toimitusjohtaja Matti Ihamuotila, CSC

Varajäsenet

· Korkeakouluneuvos Seppo Kiiskinen, opetusministeriö

· Professori Matti Manninen, Jyväskylän yliopisto

· Johtaja Kristiina Soini, Ilmatieteen laitos

2.5.2. CSC-osakeyhtiöllä on uusi tutkimuksen ja opetuksen tietotekniikan asiantuntijaryhmä:

Puheenjohtaja tutkimusjohtaja Jorma Hattula, Suomen Akatemia

Jäsenet

· johtaja Mikko Alestalo, Ilmatieteen laitos

· projektipäällikkö Marja Erola, Teknologian kehittämiskeskus

· erikoistutkija Pirkko Eskola, Valtion teknillinen tutkimuskeskus

· rehtori Arvo Ilmavirta, Lahden ammattikorkeakoulu

· professori Hannu Kari, Teknillinen korkeakoulu

· apulaisprofessori Lauri Kettunen, Tampereen teknillinen korkeakoulu

· tietohallintopäällikkö Tuomo Kolehmainen, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

· professori Kimmo Koskenniemi, Helsingin yliopisto

· ylikirjastonhoitaja Päivi Kytömäki, Oulun yliopisto

· tietohallintopäällikkö Kristel Sarlin, Teknillinen korkeakoulu

· professori Franciska Sundholm, Helsingin yliopisto

2.5.3 Muuta ajankohtaista

· henkilöstötilanne parantunut

· HSTY

· Funet-TV

· kirjastoyhteistyö, FinElib, NWA, NedLib, Linnea2

· NORDUnet2-hanke etenee

–Suomesta liian vähän projektiehdotuksia

· NORDUnet2000-konferenssi Helsingissä 28-30 syyskuuta 2000

o pidetään n. 1,5 vuoden välein

o odotetaan 300-400 osallistujaa

o ohjelma webissä

3. Raportointia

3.1. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toimeenpano (Markku Suvanen)

Strategian toimeenpanoon (kuva alla) OPM asetti kesällä –99 7 työryhmä. Digitaalisen tietopääoman kartuttamiseen eli sisältötuotantoon OPM on myöhemmin asettanut työryhmiä seuraaville aloille: digitaalinen tietohuolto, digitaaliset

oppimateriaalit, digitaalinen sisältötuotanto, kulttuuriperinnön digitointi, tekijänoikeuskysymykset, liikunnan sisältötuotanto sekä kulttuuri- ja luontomatkailu. Ne vasta laativat toimintasuunnitelmia ko. alueille.

Tietostrategian toteutus

Aiemmin asetetut työryhmät ovat työskennelleet vuodenmittaan ja niiden keskeiset tavoitteet ja tulokset on esitelty mm. kuntien, yritysten ja ministeriöiden välisissä tapaamisissa, joiden keskeinen lopputulos oli, että kuntien edustusta työryhmissä tullaan vahvistamaan.

Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot

· koko väestön osaaminen ja sivistys

· etusijalla aikuisväestö, työelämän ulkopuolella oleva väestö, eläkeläiset, vanhukset, erityisryhmät

· toimenpiteet:

o koko kansan motivointikampanja

o yhteistyöverkoston kokeiluhankkeita

o kuntalaisten tarpeisiin kohdistuva osuus

o kansalaisjärjestöjen panoksen hyödyntäminen

o opetus-, kirjasto- ja neuvontahenkilöstön osaaminen

o kansalaisten sähköpostijärjestelmä

Opetushenkilöstön koulutus

· Kaikki oppilaitokset arvioivat nykyiset opetussuunnitelmansa ja laativat vuoteen 2002 mennessä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian

· Tieto- ja viestintätekniikan perustaidot kaikilla opettajilla

· Tieto- ja viestintätekniikan opetustaidot puolella opettajista

Tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinnän ammattilaisten koulutus

Työryhmän ehdotusten painopisteet:

· Alan opintojen houkuttelevuuden lisääminen (erityisesti naisopiskelijoiden määrän lisääminen) ja rekrytointipohjan vahvistaminen

· Tietoteollisuusohjelman laajuuden ja painotusten arviointi

· Opettaja- ja tutkijaresurssien vahvistaminen

· Peruskoulutuksen laadun parantaminen ja tutkintojen suoritusaikojen lyhentäminen

· Digitaalisen viestinnän koulutuksen laadullinen ja määrällinen kehittäminen

Virtuaaliyliopisto

· Suomessa on vuoteen 2004 mennessä usean yliopiston, ammattikorkeakoulun, yrityksen ja tutkimuslaitoksen yhteinen virtuaaliyliopisto, joka tuottaa ja tarjoaa kansainvälisesti korkealaatuisia ja kilpailukykyisiä koulutuspalveluja

· yhteistyön kautta laajennetaan ja monipuolistetaan opetusta ja vahvistetaan myös tutkimuksen verkottumista

· toiminta käynnistyy syksyllä 2000

Virtuaalikoulutyöryhmä

· Tavoitteena kehittää verkkopohjaisia ratkaisuja opetuksen joustavuuden ja monipuolisuuden lisäämiseksi

· etäopetushankkeet, esim. Etälukio

· verkkopalvelut lähiopetuksen tueksi

· opetusalan portaalin kehittäminen

· yhteistyössä alueellisten kehittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa

Tietoyhteiskunnan rakenteet

· Tilannekartoitus ja vuosittainen seuranta

o tietokoneet, verkkoyhteydet, videoneuvottelulaitteet, televisio- ja videolaitteet

o tekniset ja pedagogiset tukipalvelut

· Laite- ja verkkoympäristöjen kehittäminen

o voimavarojen suuntaaminen

o riittävien tukipalvelujen järjestäminen

· Kehittämishankkeet

o käyttäjäystävällinen oppimisympäristö

o standardointi

Sisältötuotantotyöryhmän

tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti luoda edellytykset Suomen nousemiselle tietoliikenneteknologian ohella merkittäväksi sisältöteolliseksi maaksi.

Sisältätuotannolla tarkoitetaan pääasiassa sähköisille viestimille laaditun dokumentti-, kulttuuri-, opetus-, tutkimus-, viihde- tai markkinointiviestinnällisen ohjelmasisällön tuottamista ja siihen liittyvää liiketoimintaa.

3.2. Videolähetykset verkossa, yhteenveto käyttökokemuksista (Leif Laaksonen)

Videokuvan lähetys

- mpeg1-tasoisena lähetetty, tavoittaa aika monia tahoja

- syksyllä tulee lisää lähetyksiä asiakkaiden aktiivisuudesta riippuen

- multicast-ongelmia ollut

Videoneuvottelut

- erilaisia kalustoja olemassa

- suositellaan H323-teknologiaa (käytössä mm. Psykonet-hankkeessa , http://psykonet.jyu.fi/

- laitteistoja koekäytössä CSC:llä, kk-alennus 40%

Video On Demand-toiminta

- CSC:n videoita ajettu eri puolilla maailmaa mm. Kanadassa

- elokuussa tulee videolaboratorion muutosta johtuva katkos toimintaan

NORDUnet-konferenssi ja virtuaaliyliopistoseminaari videoidaan ja laitetaan verkkoon.

3.3. HSTY-korttiprojektin esittely (Mika Kivilompolo, CSC)

Projektin eteneminen :

Esiselvitys:

§ 1998-9: Keskustelua ja selvittelyä eri yliopistoissa

§ 2 / 2000: perustettiin esiselvitysryhmä (Janne Kanner, Mika Kivilompolo ja Mats Kommonen

§ Esiselvitysraportti ja projektin toimeksianto 5 / 2000

Projekti käynnistettiin 17.5. 2000

§ projektin kesto: 1.6.2000 - 31.12.2001

Projektin tavoite: mahdollistaa kortin käyttöönotto syksyllä 2002

Lisätietoja http://www.csc.fi/proj/HST ja http://www.csc.fi/proj/HST

4. FUNET-klubin kannanottoja

4.1. Asuntoloiden liittämisperiaatteet

Työvaliokunta suosituksesta hyväksyttiin seuraava kannanotto:

1. Opiskelija-asuntoloissa FUNETin yhteyksiä saavat käyttää korkeakoulujen (yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen) opiskelijat. Mikäli asuntolassa on vähäinen määrä muita opiskelijoita, voi korkeakoulu teknisistä ja taloudellisista syistä sallia myös näiden opiskelijoiden verkkoyhteyden FUNET-verkon kautta.

2. Jos opiskelija-asuntola haluaa liittyä FUNET-verkkoon, se tapahtuu jonkin korkeakoulun kautta. Asuntolan pitää sopia asiasta paikallisen korkeakoulun kanssa. Asuntoloita ei siis liitetä suoraan FUNET-verkkoon.

3. Opiskelija-asuntola ja paikallinen korkeakoulu sopivat liittymän ja FUNET-maksujen aiheuttamista kustannuksista keskenään.

4. Opiskelija-asuntolan ja sen asukkaiden tulee noudattaa verkonkäytössä paikallisen korkeakoulun toimintasääntöjä ja turvasuosituksia.

5. FUNETin www-sivuilta asiakkaiden on mahdollisuus saada tieto korkeakoulun ja asuntolan (aliverkkojen tarkkuudella) FUNET-laskutukseen liittyvistä liikennemääristä.

6. Asuntolat eivät ole FUNETin asiakkaita, joten ne ovat paikallisen korkeakoulun domain-nimen alla.

7. Näitä ohjeita tarkistetaan FUNET-yhteisössä, jos FUNET- ja Internet-yhteisön toimintatavat olennaisesti muuttuvat.

Keskustelussa kävi ilmi, että useilla paikkakunnilla on HOAS-Saunalahti –tyyppisiä ratkaisuja tekeillä.

4.2. FUNETin domain-nimipolitiikka

Vuoteen 1999 saakka FUNET on pitänyt linjanaan, että FUNETin verkossa ei saa olla muita kuin fi-domainin alla olevia nimiä. Organisaatiot eivät siis ole saaneet käyttää com-, org-, edu- int- ja net-nimiä. Muiden maiden domain-nimiä ei myöskään ole hyväksytty.

Viime aikoina nimipolitiikka on yleisesti muuttunut Suomessa vapaampaan (ks. THK määräys 34 A/2000 M) suuntaan. Myös akateemisessa maailmassa kansainvälistyminen on tuonut tarpeita käyttää esim. tutkimusryhmien kesken org-domainia. Siksi myös FUNET-verkossa on periaatteita tarkistettava.

Työvaliokunnan ehdotus FUNET domain-nimipolitiikaksi:

1. Jokaisella FUNETin asiakaalla on yleensä yksi domain-nimi (esim. helsinki.fi), josta vastaa se asiakkaan organisaation osa, joka maksaa FUNETin vuosimaksun

2. Asiakkaan alaorganisaatioille suositellaan domain-nimeä alaorganisaatio.pääorganisaatio.fi (esim. instituutti.helsinki.fi).

3. Jos asiakas haluaa kuitenkin hakea useamman domain-nimen, tulee sen itse perustella telehallintokeskukselle (THK) tarpeensa. THK haluaa kirjallisen perustelun, joka käsitellään normaalin virkatien mukaan hakemusjärjestyksessä. CSC ei osallistu toisen nimen hakemiseen. Hakemukseen liittyvä tekninen osa (nimipalvelimen sijoitus ym.) toimitetaan kuitenkin normaalisti CSC:n kautta THK:lle.

4. Jos asiakkaan (esim. korkeakoulun) jonkin alaorganisaatio (esim. tutkimusinstituutti) haluaa oman domain.fi -nimen, tulee siihen olla ko. asiakkaan hyväksyntä. Hakemuksesta ja nimipalvelun järjestämisestä vastaa ko. asiakas. CSC on yhteydessä vain asiakkaaseen, ei asiakkaan alaorganisaation.

5. FUNET-verkossa ei kielletä int-, org-, edu- ja net-nimien rekisteröintiä. Rekisteröinti pitää hoitaa ko. asiakkaan kautta ja hyväksymänä. FUNET ei tarjoa varanimipalvelua eikä käänteisnimipalvelua näille domaineille *).

6. Muiden maiden domain-nimiä tai com-domainia ei saa rekisteröidä FUNETin osoiteavaruuteen, jotta vältyttäisiin turhilta väärinkäsityksiltä.

Ylläolevat ohjeet on tehty sen takia, että domain-nimet ovat olennainen osa verkon toimintaa ja FUNET-verkon kautta reititettävä IP-numeroavaruus halutaan hoitaa hyvin. Jos em. ohjeita ei noudateta, ei ole mahdollista valvoa nimipalvelun toimintaa eikä sitä, kuka vastaa mistäkin osasta verkon liikennettä. Tästä seuraa turvallisuusongelmia ja verkon toimintaan liittyviä teknisiä ongelmia.

*) Keskitettyä vara- ja käänteisnimipalvelua ei voida järjestää -org, -net -int ja edu-nimille, koska sitä ei pystytä tällä hetkellä automatisoimaan. Nyt ns-secondary pitää yllä tietoja noin 1200 domainista. Se päivittyy automaattisesti fi-juuren tiedoilla kerran vuorokaudessa. Vastaavaa järjestelmää ei pystytä järjestämään muille domaineille. Toisaalta org- tai net-domainien elinaika saattaa olla varsin lyhytkin projektista riippuen. Paikallisesti tunnetaan projektien elinkaaret ja pystytään paremmin kontrolloimaan domain-nimien käyttöä sekä pitämään tiedot ajan tasalla. (Ohjeita löytyy osoitteesta http://www.csc.fi/suomi/funet/nimipalvelu/dns.html#revdns ) Näiden palvelutoimintojen varmistaminen domaineille jää siis asiakkaan vastuulle. FUNET toivoo että näihin kiinnitettäisiin erityistä huomiota ongelmien välttämiseksi. Myös osoitteita Euroopassa jakava RIPE edellyttää käänteisnimipalvelun (ja varanimipalvelun) olemassaoloa.

Yllä olevasta ehdotuksesta käydyssä keskustelussa tuotiin esille pelko siitä, että rajatapauksista aiheutuvat kiistat saattavat lisääntyä yliopistojen sisällä ja aiheuttaa ylimääräistä päänvaivaa atk-keskuksille.

Työvaliokunnan valmistelema kannanotto hyväksyttiin seuraavalla lisäyksellä ingressiin: ”Domain-nimipolitiikassa tapahtuva muutos ei merkitse muutosta kielteiseen suhtautumiseen Funetin yhteyksien jälleenmyyntiin.”

Lisäksi uuden työvaliokunnan tehtäväksi annettiin täsmentää käänteisnimipalvelun käsitettä ja sen suhdetta laskutukseen.

4.3. Funetin laitehankintaperiaate

Hyväksyttiin työvaliokunnan valmistelema seuraava kannanotto:

CSC - Tieteellinen laskenta Oy ei enää vuoden 2000 jälkeen osta yliopistoihin tai ammattikorkeakouluihin uusia tietoliikennelaitteita. CSC kuitenkin maksaa nykyisen tai ostaa uuden FUNET-tietoliikenneyhteyden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin (yksi yhteys/organisaatio). Muut FUNETin asiakasorganisaatiot vastaavat aikaisemman käytännön mukaisesti itse yhteyden hankkimisesta ja kustannuksista FUNET-liityntäpisteeseen (yksi yhteys/organisaatio). Nykyiset organisaatioiden lisäliitynnät FUNETin PoP:eihin pyritään siirtämään muiden asiakasorganisaatioiden verkkoihin sitten, kun asiasta on sovittu paikallisten organisaatioiden kesken. Uusi FUNET-verkko voi tuoda taloudellisten tai teknisten syiden takia siis muutoksia nykyisiin yhteyksiin. Jos muutoksia joudutaan tekemään nykyisiin yhteyksiin, sovitaan niistä ensin asiakas-organisaatioiden kanssa.

4.4. Mahdolliset muut kannanotot.

Ei tuotu esille muita kannanottoja hyväksyttäväksi.

5. Työvaliokunnan toimintaraportti kaudelta 1999/2000 (liite 2)

Työvaliokunnan puheenjohtaja esitti yhteenvedon toimintaraportista.

Kauden 1999/2000 päätehtävät

FUNET-palvelun henkilöresurssien vahvistamisen tukeminen

Työvaliokunnan käsityksen mukaan vuosikokouksen keskustelu ja hyväksytty kannanotto tekivät yhteisön toivomuksen riittävän selväksi. CSC on ryhtynyt toimenpiteisiin. Katso ao. kannanottokohtaa.

Laskutuskaavan seuraava sukupolvi

Työvaliokunta asetti syyskuussa työryhmän, koska oli tullut esille joitakin tarkistusideoita. Osoittautui kuitenkin, että ei löytynyt riittävää kiinnostusta remonttiin ryhtymiseksi tässä vaiheessa. Työvaliokunnan käsityksen mukaan tulevalla kaudella on syytä palata asiaan siinä vaiheessa kun on riittävästi tietoa FUNET 2001 runkoverkon rakenteesta.

Yhteistyön vahvistaminen mm. työryhmiä perustamalla ja käyttämällä

Tässä suhteessa työvaliokunta on ollut varsin passiivinen. Asiaa on tarkasteltu toimintaraportin kohdassa klubin toiminnan yleiset näkymät.

FUNET 2001:n suunnittelun seuraaminen

Työvaliokunta on saanut pari tilanneraporttia CSC:ltä ja koko yhteisö on saanut yhden tiedotteen huhtikuussa. Yliopistojen piirissä on keskusteltu ongelmista niissä videoneuvotteluyhteyksissä, jotka perustuvat atm-tekniikkaan. Kiinnostuneiden yliopistojen työryhmä seuraa tilannetta.

Kannanotot

Viime vuosikokouksessa muotoiltiin kolme työvaliokunnan ehdottamaa kannanottoa, jotka kommentoidaan seuraavassa.

Verkkopolitiikasta

Työvaliokunta esittää tälle kokoukselle linjauksia verkkoon liitettyjä asuntoloita varten. Rajoituspolitiikan linjauksista ei ole keskusteltu. Käytön valvonnan ohjeistukseen liittyen on yliopistojen atk-johtajien piirissä toiminut työryhmä, jonka tähänastinen työ on katsottavissa osoitteissa

http://www.oulu.fi/atkk/tietoturva/yllapito/politiikka.html ja

http://www.oulu.fi/atkk/tietoturva/yllapito/yllapitosaanto.html .

Funetin perustoiminnan resursointi

CSC:ssä on Funet-toimintaan lisätty henkilöresursseja. Uusia henkilöitä (3 kpl) on ”sisään ajossa”. Työvaliokunnan mielestä kannanotolla on ollut positiivinen vaikutus.

Tärkeät uudet sovellukset ja niihin liittyvät palvelut

verkon liikenteen salaaminen, sähköinen allekirjoitus ja käyttäjien autentikointi. CSC vahvasti mukana HSTY-projektissa. Ks. kohta 3.3.
videolähetykset verkossa niin reaaliaikaisina kuin tilauspohjaisesti.
unicast- ja multicast-palvelut
H323 gw-palvelu ISDN- ja IP-pohjaisen liikenteen välillä.
MPEG2-tasoiset videoneuvottelupalvelut.

Näistä neljästä raportoitiin edellä.

verkko-opetuksen muu tukeminen

CSC on mukana virtuaaliyliopistohankkeessa.

Vastuu elektronisen kirjaston kehittämisestä on siirtynyt Kansalliskirjastolle (Helsingin yliopiston kirjasto). CSC on edelleen mukana toimeksiannoissa.

Hakemistopalveluiden kehittämisessä ei ole kovin paljon tapahtunut. Mainari on edelleen olemassa keskitettynä palveluna samalla organisaatiomäärällä kuin vuosi sitten. Järjestelmän kehittämiseen ei enää käytetä resursseja, mutta sen tiedoille voi olla käyttöä HST-järjestelmää luotaessa. Edelleen sen tietoja voidaan hyödyntää LDAP-juurihakemistossa. Työvaliokunnassa on sovittu, että CSC laatii spesifikaatiot siitä, miten jäsenorganisaatioissa tulee toimia nimihierarkian muodostamiseksi.

Tiedottaminen

Klubin käytettävissä on seuraavat viisi sähköpostilistaa:

Funklubi@csc.fi

Tämä on lähinnä tarkoitettu uusien Funet-klubista kiinnostuneiden kyselyihin. Se on web-sivulla kontaktitietona. Listalla on sihteeri, puheenjohtaja, Klaus Lindberg ja Juha.Oinonen. Viestejä muutama vuodessa.

funklubi-tv@csc.fi

Työvaliokunnan työskentelylista. Käytetään aktiivisesti.

funadm-ilmo@csc.fi

Asiakasorganisaatioiden hallinnolliset yhdyshenkilöt. (71 henkilöä ja 68 organisaatiota). Klubin vuosikokouskutsu lähetetään tälle listalle tästä vuodesta lähtien. Hyvin hiljainen lista.

funadm@listserv.funet.fi

Lista on perustettu parantamaan informaation kulkua ja edistämään keskustelua klubin kokousten välillä. Organisaatioille on tullut kirje, jossa on pyydetty hallinnollisia yhdyshenkilöitä ilmoittautumaan listalle. Listalla on 59 henkilöä 48 organisaatiosta. Tälle listalle lähettiin edellisellä kerralla vuosikokouskutsu. Hyvin hiljainen lista.

funtek-ilmo@csc.fi

Tällä listalla on asiakasorganisaation ilmoittama tekninen yhteyshenkilö. Klubi ei ole toistaiseksi käyttänyt tätä listaa.

Toimintaraportin esittelyä seuranneessa keskustelussa uudelle työvaliokunnalle annettiin tehtäväksi seurata LDAP-kehitystä ja koordinoida sen soveltamista.

6. Toimintakauden 2000/2001 tehtävät

· Laskutuskaavan seuraava sukupolvi

· FUNET 2001 runkoverkon käyttöönoton tuki

· Yhteistyön vahvistaminen mm. tiedotusta lisäämällä ja työryhmiä (VoiceIP, LDAP, Ipv6…) käyttämällä

· LDAP-kehityksen seuranta ja koordinointi

· Tele- ja dataliikenteen integroitumiskehityksen seuraaminen

7. Työvaliokunnan kokoonpano

Työvaliokuntaan tulivat valituiksi:

Heikki Aalto, Turun yliopiston atk-keskus

Arto Auvinen, Kuopion yliopistollinen sairaala

Lars Backström, Helsingin yliopiston atk-osasto (kokoonkutsuja)

Kari Karlsson, Ilmatieteen laitos (uusi)

Tuomo Kolehmainen, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (uusi)

Osmo Laaksonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Paavo Moilanen, Oulun yliopiston atk-keskus

Jukka Orajärvi, Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Jaakko Riihimaa, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Kristel Sarlin, Teknillinen korkeakoulu

Matti Taanonen, Vaasan yliopiston atk-keskus

Valtion teknillinen tutkimuskeskus nimeää edustajan myöhemmin

Lisäksi työvaliokunnan työskentelyyn osallistuvat asiantuntijoina:

Markku Suvanen, Opetusministeriö

Markus Sadeniemi, Funet

Klaus Lindberg, Funet

Leif Laaksonen, Funet

8. Muut asiat

Markus Sadeniemi esitteli kokouskutsun mukana tullutta maksutaulukkoa ja pyysi asiakkaita, joiden kohdalla perustiedoissa on puutteita, täydentämään tiedot ajan tasalle.

Työvaliokunnan tehtäväksi annettiin Funetin s-postilistojen osallistujaluetteloiden tarkistaminen ja tiedottamisen kehittäminen.

9. Kokouksen päättäminen

Toimitusjohtaja Matti Ihamuotila esitti CSC:n puolesta kiitoksensa kokoukseen osallistujille, Funet-klubille ja sen puheenjohtajalle arvokkaasta työstä.

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:30.

Lars Backström Paavo Moilanen

puheenjohtaja sihteeri

LIITTEET:

Kokoukseen osallistujat
Toimintaraportti kaudelta 1999/2000

Liite 1: Kokoukseen osallistujat:

Osallistuja	Sähköposti	Organisaatio
Stig-Göran Lindqvist	stigo@abo.fi	Åbo Akademi
Anders Derefalk	anders.derefalk@arcada.fi	ARCADA - Nylands svenska yrkeshögskola
Göran Pulkkis	goran.pulkkis@arcada.fi	ARCADA - Nylands svenska yrkeshögskola
Bengt Söderman	benkku.soderman@cancer.fi	Suomen syöpärekisteri
Timo Saarnikivi	Timo.Saarnikivi@cimo.fi	Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO
Helena Åkerlund	helena.akerlund@cop.fi	Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
Markus Sadeniemi	Markus.Sadeniemi@csc.fi	CSC
Klaus Lindberg	Klaus.Lindberg@csc.fi	CSC
Leif Laaksonen	Leif.Laaksonen@csc.fi	CSC
Mika Kivilompolo	Mika.Kivilompolo@csc.fi	CSC
Juha Oinonen	Juha.Oinonen@csc.fi	CSC
Leila Pohjolainen	Leila.Pohjolainen@csc.fi	CSC
Pekka Linna	plinna@csc.fi	CSC
Matti Ihamuotila	Matti.Ihamuotila@csc.fi	CSC
Antti Leino	antti.leino@domlang.fi	Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Reijo Kinnunen	reijo.kinnunen@evitech.fi	Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu
Kari Karlsson	kari.karlsson@fmi.fi	Ilmatieteen laitos
Jouko Saari	Jouko.Saari@fmi.fi	Ilmatieteen laitos
Timo Kuronen	Timo.Kuronen@gsf.fi	Geologian tutkimuskeskus
Lars Backström	Lars.Backstrom@helsinki.fi	Helsingin yliopisto
Tapani Liljavirta	Tapani.Liljavirta@helsinki.fi	Helsingin yliopisto
Markku Kuula	kuula@hkkk.fi	Helsingin kauppakorkeakoulu
Kimmo Laaksonen	kla@van-kemp.hut.fi	Teknillinen korkeakoulu
Osmo Laaksonen	osmo.laaksonen@jypoly.fi	Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Eero Blåfield	blofield@cc.jyu.fi	Jyväskylän yliopisto
Juhani Pietikäinen	juhani.pietikainen@mail.kajak.fi	Kajaanin ammattikorkeakoulu
Mikko Nissinen	mikko.nissinen@ktl.fi	Kansanterveyslaitos
Arto Auvinen	Arto.Auvinen@kuh.fi	Kuopion yliopistollinen sairaala
Mika Aleksandroff	Mika.Aleksandroff@kyamk.fi	Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Jukka Kurvi	Jukka.Kurvi@lut.fi	Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
Carl-Gustaf Snellman	Carl-Gustaf.Snellman@metla.fi	Metsäntutkimuslaitos
Markku Suvanen	Markku.Suvanen@minedu.fi	Opetusministeriö
Paavo Moilanen	Paavo.Moilanen@oulu.fi	Oulun yliopisto
Ville Komulainen	ville.komulainen@narc.fi	Arkistolaitos
Tuomo Kolehmainen	Tuomo.Kolehmainen@ncp.fi	Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
Pekka Koivukoski	pekka.koivukoski@oamk.fi	Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Jukka Orajarvi	jukkao@oamk.fi	Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Kalevi Nieminen	kalevi.nieminen@occuphealth.fi	Työterveyslaitos
Ilpo Lehtola	ilpo.lehtola@pspt.fi	Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu
Jaakko Riihimaa	Jaakko.Riihimaa@seamk.fi	Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Kuno Öhrman	kuno.ohrman@shh.fi	Svenska handelshögskolan
Krister Forssten	krister.forssten@sydvast.fi	Yrkeshögskolan Sydväst
Seppo Karvinen	seppo.karvinen@tukkk.fi	Turun kauppakorkeakoulu
Jussi-Pekka Pispa	jussi-pekka.pispa@tut.fi	Tampereen Teknillinen Korkeakoulu
Jouko Matilainen	Jouko.Matilainen@uku.fi	Kuopion yliopisto
Juhani Kuosmanen	Juhani.Kuosmanen@uku.fi	Kuopion yliopisto
Esko Suorsa	esko.suorsa@urova.fi	Lapin Yliopisto
Tauno Kankaanpää	Tauno.Kankaanpaa@uta.fi	Tampereen yliopisto
Heikki Aalto	heikki@utu.fi	Turun yliopisto
Matti Taanonen	matti.taanonen@uwasa.fi	Vaasan yliopisto
Alpo Mäkinen	alpo.makinen@vtt.fi	Valtion teknillinen tutkimuskeskus
Hannu Kukkonen	hannu.kukkonen@vtt.fi	Valtion teknillinen tutkimuskeskus

Liite 2. Työvaliokunnan toimintaraportti kaudelta 1999/2000

Klubin toiminnan yleiset näkymät

FUNET-klubin ja työvaliokunnan toiminta on ollut vaisuhkoa, jonka yhtenä syynä voinee pitää sitä, että nyt eletään tietyllä tavalla välivuotta ennen tulevia suuria muutoksia.

Funet-jäsenorganisaatiolla on käytettävissä monia foorumeja ja monenlaisia yhteistyömuotoja kehittää Funetin toimintaa ja tuoda esiin sekä teknisiä että hallinnollisia ongelmia. Pääsääntöisesti osallistumisen motiivina ovat omien intressien valvonta ja parempi tiedonsaanti, jolloin on luonnollista, että osallistumiskustannuksista vastaa jäsenorganisaatio. Näköpiirissä on kuitenkin konkreettisia hankkeita, joilla on selkeästi määriteltävissä oleva tavoite ja joiden toteuttaminen ehdottomasti vaatii erillistä rahoitusta. Näissä hankkeissa vetäjälle ja mahdollisesti muillekin toteuttajille voidaan maksaa erillistä palkkaa ja vastaavasti on tarkoituksenmukaista periä kustannuksia hankkeeseen osallistuvilta ja hyötyviltä jäsenorganisaatioilta. Näitä hankkeita tullee myös OPM tukemaan ja niihin on ehkä mahdollista saada myös sponsorirahoitusta.

Aktiivisuus postituslistoilla on ollut vähäistä, mutta tämä ei kerro koko totuutta niiden merkityksestä. Lista herättää usein – erityisesti teknisissä kysymyksissä – jäsenorganisaation sisällä keskustelua, joka ei aina välity listalle, mutta on silti tarpeellista ja hyödyllistä. Todettiin, että olisi kuitenkin hyvä tiedottaa siitäkin, ettei ole varsinaista tiedotettavaa.

Kauden päätehtävät

FUNET-palvelun henkilöresurssien vahvistamisen tukeminen

Laskutuskaavan seuraava sukupolvi

Yhteistyön vahvistaminen mm. työryhmiä perustamalla ja käyttämällä

Tässä suhteessa työvaliokunta on ollut varsin passiivinen. Asiaa on tarkasteltu edellä kohdassa toiminnan yleiset näkymät.

FUNET 2001:n suunnittelun seuraaminen

Kannanotot

Viime vuosikokouksessa muotoiltiin kolme työvaliokunnan ehdottamaa kannanottoa, jotka kommentoidaan seuraavassa.

Verkkopolitiikasta

Funetin perustoiminnan resursointi

CSC:ssä on Funet-toimintaan lisätty henkilöresursseja. Uusia henkilöitä (3 kpl) on ”sisään ajossa”. Työvaliokunnan mielestä kannanotolla on ollut positiivinen vaikutus.

Tärkeät uudet sovellukset ja niihin liittyvät palvelut

· verkon liikenteen salaaminen, sähköinen allekirjoitus ja käyttäjien autentikointi.

CSC vahvasti mukana HSTY-projektissa, josta raportoidaan kokouksessa.

· videolähetykset verkossa niin reaaliaikaisina kuin tilauspohjaisesti

· unicast- ja multicast-palvelut

· H323 gw-palvelu ISDN- ja IP-pohjaisen liikenteen välillä

· MPEG2-tasoiset videoneuvottelupalvelut

Näistä neljästä raportoidaan kokouksessa.

· verkko-opetuksen muu tukeminen

CSC on mukana virtuaaliyliopistohankkeessa.

Vastuu elektronisen kirjaston kehittämisestä on siirtynyt Kansalliskirjastolle (Helsingin yliopiston kirjasto). CSC on edelleen mukana toimeksiannoissa.

Tiedottaminen

Klubin käytettävissä on seuraavat viisi sähköpostilistaa:

1. Funklubi@csc.fi

2. funklubi-tv@csc.fi

Työvaliokunnan työskentelylista. Käytetään aktiivisesti.

3. funadm-ilmo@csc.fi

Asiakasorganisaatioiden hallinnolliset yhdyshenkilöt. (71 henkilöä ja 68 organisaatiota). Klubin vuosikokouskutsu lähetetään tälle listalle tästä vuodesta lähtien. Hyvin hiljainen lista.

4. funadm@listserv.funet.fi

Lista on perustettu parantamaan informaation kulkua ja edistämään keskustelua klubin kokousten välillä. rganisaatioille on tullut kirje, jossa on pyydetty hallinnollisia yhdyshenkilöitä ilmoittautumaan listalle. Listalla on 59 henkilöä 48 organisaatiosta. Tälle listalle lähettiin edellisellä kerralla vuosikokouskutsu. Hyvin hiljainen lista.

5. funtek-ilmo@csc.fi

Tällä listalla on asiakasorganisaation ilmoittama tekninen yhteyshenkilö. Klubi ei ole toistaiseksi käyttänyt tätä listaa.